Uuden vuoden pikku Joulu

Vehkajärkiseen tapaan uusi vuosi aloitetaan pikku Joululla. Juhlaa vietettiin Touhulassa sunnuntaina 3 tammikuuta. Nämä olivatkin kauden ensimmäiset juhlat, joissa oli myös aidon joulun tunnelmaa. Musta maa ja valkoiset kasvot olivat vaihtuneet valkoiseksi maaksi ja punaisiksi kasvoiksi. Pakkassää ja lumisade olivat raitistaneet vuodenvaihteen juhlijat joulun tunnelmaan.

Tunnelma oli kotoinen.  Marttojen riisipuuro pysyi hyvin vatsassa ilman murinaa ja tunsimme olevamme ylpeästi kotona paikallistettuamme kotokunnaksemme Riston hulpeista ilmakuvista, jotka heijastettiin Touhulan näyttämölle. On se metkaa, kun ei aina muista missä elää. Hieno kylämme on on ilmastakin katsottuna aika vehkajärkinen jopa suorastaan Vehkajärvinenkin. Ei kyläämme luonnon kiertokulussa kukaan voi estää elämästä. Eihän.

Eletty on Vehkajärvellä ennenkin ja hyvät eväät ja toimintamallit on saatu vanhemmilta sukupolvilta. Kyläkulttuuria ei olla päästetty kuolemaan. Kiitoksena kulttuurin alalla tehdystä arvokkaasta toiminnasta  kylän hyväksi, Vehkajärven kylätaidetoimikunta julkisti juhlassa vuoden 2015 Aplodit. Aplodeilla kunnioitettiin vanhemman sukupolven kulttuurityötä, elämäntyötä, kyläkulttuurin ylläpitämisestä Vehkajärven kylässä vuosikymmenien ajan. Palkinnon saivat haitaripelimanni Olavi Blåstedt, viulupelimanni Timo Mattila ja kulttuurin moniottelija Esko Lahtinen. Tunnustuksina Aplodit sisälsivät Ukkopillin ja kunniakirjan.

Joulupukkikin oli paluumatkallaan päättänyt poiketa Touhulaan tuomaan viimeiset jaossa olevat lahjat. Ne kaikki alkoivat V-kirjaimella. A-lahjojen valmistusta ei oltu ehditty viellä panna alulle. Lahjoina olikin vaipoista väreihin kaikkea tosi tarpeellista. Pukkimme olikin padaspukki ikinä.

Uutta lähestymistä kulttuuriin tarjosi Mokamaster ryhmä Kangasalan kirkolta. Improvisoinnin avulla on mahdollista voittaa itsensä ja yleisö. Improvisoinnin avulla vehkajärkisetkin voivat päästä pitkälle, kunhan vain ensin voitamme takaisin rohkeutemme ja uskomme omiin vahvuuksimme. Kiitokset Mokkamasterille. Pysyimme hyvin hereillä Marttojen vehkajärkisesti mitoittamasta riisipuuroannoksesta huolimatta. Hereillä pysymistä auttoi illan mittaan  kylän typistetty pelimanniryhmä, joka toi saliin kunnon haitarimusiikin poljennon.

Kauko ja Olavi tunnelmoivat haitarimusaa

Kiitokset Kaukolle ja Olaville. Haitarisointia olisimme kuunnelleet pidempäänkin, mutta nuorten kiekkoleijonien esitykset MM-kisoissa olisivat silloin jääneet näkemättä. Molempi parempi.

Hyvää vehkajärkeä Suomen nuorille ja vanhoille leijonille vuoteen 2016.