Sepite pilkkikilpailusta

Nuorisoseura herää henkiin. Perinteet kaivettiin esiin ja järjestettiin pilkkikilpailu. Perinteet olivat onneksi kehittyneet. Ei turvauduttu vanhaan. Oltiin ajassa. Kilpailuaika oli kuitenkin perinteinen. Kaksi tuntia. Oli riennettävä apajalle ja kairattava. Kyllä oli ihmeellistä, kuinka nopeasti avannot syntyivät apajille.

Mönkijällä saarten väliin ja moottorikairalla avanto. Sitten kilpailuvietti unohdettiin. Saihan nauttia kevätilmasta hyvässä seurassa. Ilma suosi. Ei tuullut. Saalistus ja kilpailu olivat ohi. Oli hyvä olla.

Kisakeskuksessakin oli hyvä tunnelma. Oli saatu tehtyä tulet. Juotu nokikahvit ja päästy moikkaamaan tuttuja ja tuntemattomia. Oli pöhinää, Nuotiokahvissa oli oikeata pöönää mukin täydeltä.

Kilpailun järjestäjien varaamat palkinnot olivat pitkään suvuosassa.

Tärkeintä oli keskittyä omiin palkintoihin. Niitä oli pidetty mukana koko kisan ajan. Halu palkita osallistuminen tapahtumaan oli vahva. Makkaranpaistolla kaikki palkittiin vuorollaan.

Kyllä kalaakin tuli. Antti voitti kalakilpailun sekä kalojen määrässä että suurimman kalan saaneena. Saalis oli yli 70 silmäparia. Saalismäärä oli niin ylivoimainen, että muilla kisailijoilla taisi pintaan nousta kalamiehille tutuu tunne. Olisiko uteliaisuus.

Nuorisoseuran kalakisa antoi hyvän etiäisen tulevaan roimintaan. Väkeä oli saatu mukaan viettämään yhteistä aikaa, tapaamaan tuttuja ja uusia tuttuja. Siitä ne kesäfestarit alkavat. Hyvää jatkoa.

Nuorisoseura on hyvissä lähtökuopissa tulevaisuuteen, kun se kutsuu mukaan toimintaan sekä lapset että lapsenmieliset eläkeläiset. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita saadaan aikaan toimimalla. Korona ei saa näivettää toimintaa vain hallinnoimiseksi.

Nyt on kiire. Punnitus alkaa. Ehditäänkö mukaan toimintaan. Ainakin makkaraa täytyy ehtiä paistamaan.

Vinkki: Nuoriseurassa makkara voi olla myös vegaaninen. Olellista on saada aikaan polte polttaa makkaraa.

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Sen on tilannut jo 138 muutakin!