Kirkkoharju – kävely 6.6

Lauantaina 6.6 on valtakunnallinen ”Avoimet kylät” -tapahtuma. Vehkajärvellä toteutetaan kirkkoharju-kävely. Tässä ja seuraavassa artikkelissa on tietoa siitä, miksi juuri kirkkoharju on olennaisin osa tätä kylää.

Ensin aikatauluista ja järjestelyistä. Kokoontuminen kirkonmäellä kello 10. Koska samana päivänä on kirkossa ja hautausmaalla yksityistilaisuus alkaen kello 13:00, on kirkonpiha pyrittävä pitämään autoista vapaana, pysäköinti hieman alempana olevalla parkkipaikalla tai kesäkahvion (koululla) pihassa. Kesäkahvio on avoinna silloin klo 9 – 19, joten omia eväitä ei tarvitse ottaa mukaan.

Aloitamme retken laskeutumalla mäeltä juuri kunnostettuun rukoushuonekunnan omistamaan Lepooni-nimiseen rakennukseen, jossa on kahden asunnon lisäksi pieni juhlasali. Samalla voidaan katsoa Lepoonin takana oleva niitty, joka toimi ennen pallokenttänä. Sitten mennään kesäkahviolle, jossa videotykin avulla käydään läpi kirkkoharjun rakennukset, historia ja tapahtumapaikat. Samalla voi nauttia kahvion tarjonnasta ja kerätä voimia varsinaiseen kävelyyn. Tämän lyhyen esittelyn jälkeen kiipeämme kirkonmäelle noin klo 11:15. Kirkonmäellä tutustumme kirkkoon, lainajyvästöön, hautausmaahan ja siellä oleviin punaisten muistomerkkiin ja talvisodan jälkeen pystytettyyn Suomen ensimmäiseen sankaripatsaaseen.
Samalla selviää, miksi hautausmaan aita ei ole läntisessä nurkassaan suorakulmassa. Kyse ei ole suorakulman puuttumisesta, vaan vehkajärkisestä käytännönläheisestä ajattelusta ratkaista ongelmia.

Kirkonmäeltä on edellämainitun tilaisuuden vuoksi pyrittävä poistumaan klo 12 mennessä. Hautausmaan takaa suunnataan harjun päällä kulkevalle jo ruohottuneelle polulle. Matkalla pysähdymme tutustumaan syvähautaan, joka on jääkauden muodostama suppa. Sen laidalla oli Vehkajärven ensimmäinen hyppyrimäki. Toinen hyppyrimäki oli Ala-Raukolan kohdalla, jossa alastulorinne ylitti Mattilantien. Ei kovin vaarallista hevosliikenteen aikana.. Vehkajärven mäkisukset ovat kävelypäivänä nähtävänä kahviolla.

Näppilän jälkeen laskeudumme sorakuoppien väistellen harjun länsilaidalle, jossa Patahuhdan peltojen laitaa kävelemme Vehkajärven ja Pajulan kylien rajalinjalle, jota pitkin nousemme isolle rajapyykille, josta sitten onkin enää kivenheitto Touhulaan.
Touhulaan tutustumme ja lepäämme hetken, jonka jälkeen paluu kahviolle kävellen tai autoilla. Petterssonin Jussi lupasi tuoda auton paikalle. Ensin kannattaa viedä autoilijat, jotka sitten tuovat lisää autoja paikalle.
Päivää jatketaan kahviolla, jossa voimme viettää aikaa ja keskustella kylän historiasta tarkemmin. Kimmo Nieminen on luvannut tuoda paikalle vanhoja pöytäkirjoja, lehtileikkeitä ym. joita voimme sitten rauhassa tutkia.

Etukäteislukemisena kannattaa tutustua Vehkajärven kyläkirjaan, johon linkki tässä: http://www.vehkajarvi.info/wp-content/uploads/2015/05/kylakirja.pdf

Vehkajärvi tunnetaan historianharrastajien parissa ehkä parhaiten 26.2.1918 tapahtuneesta taistelusta. Sotasurmat-projektin tiedoista sain koottua 36 kaatuneen nimet sille päivälle. Paikallistuntemuksen, aikalaisten kertomusten, kirjallisuudesta saatujen tietojen, karttojen ja valokuvien avulla meillä on varsin tarkka käsitys tapahtumien kulusta ja suureen mieshukkaan johtaneista syistä. Näistä myös kerromme 6.6. kahviolla. Internetistä löytyneistä artikkeleista varsin hyvin Vehkajärven tapahtumia 26.2.1918 kuvaa Veikko Huuskan artikkeli, joka löytyy linkistä: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179933-kourallinen-kunniaa-%E2%80%93-luutnantti-erkki-varmavuori . Artikkeli on varsin pitkä, kannattaa lukea kokonaan.

Tästäkin artikkelista on tulossa jo liian pitkä. Julkaisen ennen lauantaita toisen artikkelin, jossa tarkempaa kartta- ym.tietoa. Tämän jutun artikkelikuva on hämmentävä, leipäkuorma kumossa kirkonmäen alla nykyisen 325-tien kohdalla. Liittyy vuoteen 1918. Tarkempi kuva tämän jutun lopussa, klikkaamalla saa suuremmaksi. Kuva on kirjasta Suomen vapaussota kuvissa 1, sivulla 278. Kuvan käyttöoikeutta kirjan toisen painoksen kustantajalta Gummerukselta kysyessäni sain vastaukseksi, että käyttöoikeuden voi antaa vain kuvan ottaja. En ehtinyt selvittämään, joten julkaisin kuvan.

”Mitähän tästäkin tullee? Viittiiköhän kukaan ees tulla paikalle. Millasta ilmaakin sillon on, sattaako vai räkittääkö aurinko. Tuulis ees vähän, ettei itikat kiusaisi. Onkohan ihmisillä nykyään eles kunnon kumiteräsaappaita ja sarkahousuja. Sitten valitetaan kun puutiainen purree ja hyttynen pistää. Saas nählä ny. Vahlataan, sanotaan kuhmalahlella. Hassusti puhuuvat. Vehkajärvellä puhutaan vaan puhlasta kirjakiältä.”
(äskeinen oli onnettoman blogistin purkaus pyhäaamuna)

Lopuksi Kalmbergin kartastosta otettu ote kylästä 1800-luvun alussa. Talot olivat sen ajan tavan mukaan keskitetty yhteen paikkaan, Vehkajärvellä harjun eteläpään niemeen. Isojaon jälkeen, joka saatiin valmiiksi Vehkajärvellä 1851, talot siirtyivät omien peltojensa keskelle. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla.

kylä1800

WP_20150529_013

Print Friendly, PDF & Email

One thought on “Kirkkoharju – kävely 6.6

  1. Kirkkoharju -kävely on niin kiinnostava, että hinaan itteni paikalle, mikäli ei tule ylivoimaista estettä. Tie Tampereelle -teoksessa on myös kuvauksia 1918 tapahtumista, ja mummollani oli omakohtaisia muistoja kerrottavana. Vehkajärven myönteisellä tavalla omaleimainen tapa toimia tulee varmasti esiin mm. Lepoonin historiassa. Kiitos Pekalle järjestelyistä jo etukäteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Päivitä uusi varmennus (CAPTCHA) painikkeesta.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.