Valoa pullosta osa 3

Vuoden vaihtuessa saimme kuulla monasti kehoitusta löytää valoa pimeyteen. Jaettiinko kehoitusta siksi, että valon löytäminen on niin helppoa vai siksi, että oppisimme näkemään valon moninaisuuden. Pimeydessä vaeltessani ainakin itse erotan heti pienimmänkin valon kajon. Olen oppinut nauttimaan valosta pimeydessä. Pimeys antaa ylivoimaisen kontrasti heikoillekkin valoaalloille. Jos haluat nauttia valon moninaisuudesta on syytä sukeltaa pimeyteen. Pulloon saadaan taltioitua useita heikoimpiakin valoalueita rinnatusten. Pulloja tuijottamalla koetaan taide-elämyksiä.

Intensiivisen taidenautinnon lähestyessä pullon pohjaa, valon värisävyt väkevöityvät kirkkaan puhtaiksi.

Taidenautinto saa lisätehoa, kun malttaa pimeydessä tarkkailla valon tuojia.

Heillä on meille oma sanomansa. Loistava rauha. Hengitä syvään ja anna katseen levätä. Ilman pimeyttä ei kaikkia sävyjä näe. Pimeässä valon syvällinen näkeminen on helppoa.

Valossa taas pimeyden näkeminen on haastavaa. Pimeys on valossa salakavala. Sitä on hankala hahmottaa ja sen tuomia ongelmia on vaikea tunnistaa. Pimeyden tunnistamista pitäisi opettaa. Tulisiko tunnistamista opettaa pimeyden voimat vai valon tuojat. Tähän ei ratkaisua varmastikkaan löydy pullosta.