Koskettava musiikki jatkuu Vehkajärvellä

Vehkajärven musiikkiperinne on ollut valtaosin kosketinsoittamista. Vehkajärven pelimannitkin koostui enemmissä määrin haitarin soittajista. Soittajat ovat nykyisin  käyneet vähiin. Vehkajärvelle laulajia sensijaan on tullut lisää, mikä näkyy selkeästi  heinäkuoron pääluvun kasvussa.

Vehkajärven kylätaidetoimikunta on havainnut muutoksen, se haluaa tietenkin kosketinsoitinperinteen jatkuvan muodossa jos toisessakin. Perinteen siirto suoritettiin kesällä symbolisesti heinäkuoron konsertissa Vehkajärvivalssin avulla.

Lokari alias Olavi Blåstedt aloitti heinäkuoron konsertin soittamalla Vehkajärvivalssin haitarilla, silloin otti heinäkuoro kopin. Heinäkuoron sävelala aukaistiin uuden kosketinsoittimen avulla.

Vehkajärven kylätaidetoimikunnan hankkimalla elektronisella pianolla sävel löytyi helposti. Kelpaa heinäkuoron laulaa lirutella kun sävelala löytyy uudesta kosketinsoittimesta. Eipä tarvitse enää kuunnella pimppapianon purkkiääntä äänen avauksessa. Se on kehitystä.

Heinäkuoro ei ole mikään mökkiläisten kuoro, vaan kaikkien lauluhaluisten yhteisharrastus Vehkajärven kesässä. Harmonisen yhteislaulun takaa hellä kosketus äänen avaajaan, elektroniseen pianoon. Kaukana ovat ne ajat, jolloin äänen saamiseksi kuuluviin tarvittiin lyömäsoittimia. Silloin tavoitteena oli löytää joku, jonka kanssa voisi lyödä hynttyyt yhteen. Tässä ajassa samaan päämäärään päästään hellästi koskettamalla.

No selvisipä tässä sekin, mihin tarkoitukseen kylätaidetoimikunta on rahaa kerännyt. Kylätaidetoimikuntahan tukee paikallisia pyrintöjä heittäytyä kulttuuriharrastusten pariin.

Heittäydytään yhdessä isommin. Saadaan enemmän aikaan ilman henkilökohtaisia helliä mustelmia.