Eläkeläishiihtäjät tutulla ladulla
Minkä nuorena osaa, sen vanhana taitaa
Pitsiverhon takaa on nähty Vehkajärven latuja kuluttavan joukko eläkeläishiihtäjiä. Hiihtotyylistä näkee, että eläkeläiset ovat kiertäneet muutakin kuin tahkoa. Ladulla kohdattu visertäjä avasi hiukan ryhmän taustaa. Ryhmän jäsenet ovat entisiä nuoria. Rankka menneisyys yhdistää. Hiihtäessä he olivat ihastelleet Vehkajärven latuja. Puut olivat kuulemma mielenkiintoisen lähellä latua, jolloin hiihtotunnelma oli kuin lapsuuden koulumatkoilla. Nyt ei kuitenkaan ollut kiire kuin saunaan. Nuoruden muisteluosuus pidettiin ilmeisesti saunan jälkeen. Muisteluvaihe oli harvinaisen lyhyt, koska talo hiljeni tavallista aiemmin. Palveluista eivät eläkeläiset selvästikkään olla valmiita missään olosuhteissa tinkimään. Aamun avaustakin oli todennäköissti jatkettu iltapäivään, koska terveelliset eväät viihtyivät aamupöydässä pitkään. Parasta hiihtotapaamisissa on varmasti havainto, että vanhoihin suksiin saa vielä niin hyvän luiston kunnon voiteilla. Kuntokin kohenee kerta kerran jälkeen.
Eläkeläiset arvostavat palvelua. Terveys on eläkeläisillä aina mielessä
Hiihtäjien katseet on nyttemmin suunnattu tulevaisuuteen. Kun lumet sulavat, on löydettävä uusi syy liikunnallisiin tapaamisiin. Ja sehän löytyy. Kun muuttolinnut palaavat, on taas ilo nostella laseja silmille ja katsella elämän kevättä. Lintujen liverys tuo aina iloa sammuvaankin silmään. Mitähän lintuja eläkeläiset mieluimmin seuraavat. Toivottavasti he muistavat raportoida havainnoistaan vastaantuleville sirkuttajille. Silloin saadaan taas verhotkin heilumaan.