Sipilän niitty (pyöräretki II)

Pyöräretki Pajulaan poljetaan lauantaina 18.7.2015.

Ellillä ja Elvillä on paljon touhuja, joten heidän muistelunsa koulumatkasta ilmestyy, kunhan saan haastattelun tehtyä. Kerron tässä kirjoituksessa Sipilän niitystä.IMG_0117

Sipilän niitty eli Sipilän laidunketo sijaitsee Pajulan kylässä Pajulanjärven länsirannalla. Se on erittäin edustava näyte katoamassa olevista vanhan maatalouskulttuurin ns. perinnemaisemista. Keto on säilynyt jatkuvan laidunnuksen ansiosta. Ensiksi kedolla kiinnittää huomionsa komeisiin katajiin ja pihlajiin sekä kasattuihin kiviröykkiöihin, jotka lienevät perua entisestä kaskipellosta. Kedon kukkaloistoon kuuluu myös Pirkanmaalla ainoastaan itäosissa esiintyviä lajeja.

Kedolla kasvavat mm:

-ketokaunokki   -nurmikaunokki   -ketoneilikka  -kesämaitiainen  -ruotsinpitkäpalko   -kumina   -pukinjuuri   -maahumala  -kultapiisku   -nurmitatar   -huopakeltano   -aholeinikki   -pikkulaukku   -päivänkakkara   -kurjenkello   -harakankello   -metsäapila  -koiransilmä  -ketonoidanlukko  -tuoksusimake

Kivikasojen lajistoon kuuluu mm. komea kivikkoalvejuuri.

Myöhempänä ajankohtana kesällä käynti kedolla saattaisi paljastaa vaateliaampiakin lajeja. Kedon reunalla virtaavan puron varrella kasvillisuus on rehevämpää. Lajistoon kuuluu mm. kaislasara, puna-ailakki, käenkukka ja korpikaisla.

Sipilän laidunketo on valtakunnallisestikin merkittävä perinnemaisemakohde. Laidunnuksen jatkuessa ei sillä ole vaaraa tuhoutua. Niityn pinta-ala on 10 ha.

Lähde: Arvokkaat luontokohteet. Sahalahti, Kuhmalahti. Julkaisu D35. Pirkanmaan liitto. Tampere 1994.

IMG_0111

Sipilän niitty kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Ympäristö.fi -sivuston (16.8.2013) mukaan: Sipilän niitty on laaja, monipuolinen ja edustava laidunniitty. Aluetta on laidunnettu pitkään, mutta 1990-luvun puolivälissä laidunnus on loppunut. Osa niemestä on raivattu pelloksi 1928, mutta suurin osa siitä on jäänyt maaperän kivisyyden vuoksi raivaamatta ja onkin aitoa niittyä. Pellonraivauksesta syntyneiden laajojen kiviröykkiöiden päällä kasvaa useita maisemallisesti merkittäviä pihlajia ja katajia. Tilan vanhat rakennukset, suuret puut, pylväskatajat ja näkymä Pajulanjärvelle muodostavat edustavan osan kylän kulttuurimaisemaa. Pinta-ala on 7,3 ha.

Kasveja: jäkki, aholeinikki, kesämaitiainen, ketokaunokki, ketoneilikka, ketonoidanlukko, nurmitatar.

IMG_0107

Kyläläisten havainnot laiduntamisesta ovat ristiriidassa ympäristö.fi -sivuston tietojen kanssa. Ainakin vielä 2013 niityllä laidunsi nautoja.

Sipilän laidunketo on yksityisomistuksessa.

Sipilän mäellä on ollut jonkinlainen metsäkämppä ainakin 1940-luvulla. Kun Rauno Rantala kiersi myymässä joululehtiä, pääsin kuulemaan vallan mainioita kertomuksia kämpän ajoilta. Raunon silloinen morsian Aune (nykyinen vaimo, kotoisin Pajulasta) oli nuorena siellä emäntänä, ja Rauno oli usein henkipussina, ja auttoi taistelussa rottia, hiiriä ja muita syöpäläisiä vastaan.

Artikkelin kuvat: Liisa Alanko, 2007

 

 

 

Print Friendly, PDF & Email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Päivitä uusi varmennus (CAPTCHA) painikkeesta.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.