Osakaskunnat

Yhteisten maa-alueiden  211-495-878-1 Vehkajärven venevalkama ja 211-495-878-2 Vehkajärven vene- ja uimapaikka sääntömääräinen yleinen kokous pidetään osakaskuntien sääntöjen mukaisesti kahden vuoden välein lokakuun loppuun mennessä. Seuraava kokous on tänä vuonna 2017. Osakaskunnat ovat järjestäytyneitä osakaskuntia, joiden säännöt löytyvät näistä linkeistä:

Säännöt venevalkama     Säännöt pellavanlikopaikka

Osakaskuntien toimintaa ohjaa yhteisaluelaki, se löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890758

Kokouksen päätöksenteossa on huomattava mm. seuraava asia:

8 §

Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja äänestysluetteloa hyväksyttäessä on kuitenkin jokaisella kokoukseen osaa ottavalla yksi ääni. Myös muut päätökset kokouksessa voidaan tehdä näin, jos kokouksen osanottajat siitä yksimielisesti sopivat. (22.7.2011/915)

Alueen käytössä on seuraava pykälä on erityisesti huomioitava:

28 a § (14.7.2000/686)

Osakkaalla on oikeus, jollei osakaskunta toisin päätä tai jollei osakaskunnan säännöissä toisin määrätä tai jollei muussa laissa säädetä toisin, käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen hyväkseen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen.

Osakaskunnan hoitokunta valmistelee asiat yleistä kokousta varten. Hoitokunta on todennut olevan tarpeen tuoda kokouksen päätettäväksi joitakin asioita, joista kokouksen tulisi määrätä.

Valmistelua varten toivotaan käytäväksi yleistä keskustelua tämän sivun kommenttikentissä. Keskustelujen perusteella hoitokunta tuo esitykset yleiselle kokoukselle.

Keskusteluja toivotaan erityisesti seuraavista asioista:

Venepaikkojen luovutus: esimerkiksi voitaisiin ottaa käyttöön malli, jossa etuoikeus tietenkin olisi osakaskunnan jäsenillä. Jos sitten venepaikkoja jää, seuraavat paikat luovutettaisiin tiloille, jotka ovat muodostuneet alkuperäisistä osakaskunnan tiloista 1 ja 2.

Venepaikkoja annettaisiin vain yksi kutakin tilaa kohti

Veneiden ja venepaikkojen koko: voitaisiin ottaa käyttöön soutuvenepaikkamalli, josta esimerkki löytyy Tampereen kaupungilta:

Soutuvenerannat on tarkoitettu seuraavanlaisille veneille: a. vene on kooltaan sellainen, ettei viereisille paikoille aiheudu haittaa veneen koosta b. vene ei saa olla ns. pulpettivene, ratti ja/tai tuulilasi ovat kiellettyjä c. veneen pitää olla soudettavissa, eli veneestä pitää löytyä airot ja hankaimet.

Varsinkin uimapaikan uimarauhan takaamiseksi olisi määrättävä alueella oleskeluun määräykset. esim:

Alueella ei oleskella tarpeettomasti. Venepaikkoja käytetään järvelle kulkua varten. Kalastuksen vaatimat välineiden hoidot olisi sallittu. Veneiden päivittäinen hoito olisi sallittu. Suurempia kunnostuksia varten veneet on vietävä muualle.

Venepaikan haltijalla voi olla alueella vain yksi vene, muut veneet poistetaan alueelta. Jos veneitä ei kehotuksesta huolimatta poisteta, tai jos veneen omistajaa ei tavoiteta, on osakaskunnalla hoitokunnan toimesta oikeus poistaa vene alueelta. Poiston kustannukset peritään venepaikan haltijalta.

Veneilykauden ulkopuolella aluetta saa käyttää vain järvelle kulkua varten.  Pelastuslaitoksen pääsy järvelle alueen kautta on turvattava, tie järvelle on oltava aina auki.

Esimerkiksi tällaisista määräyksistä voitaisiin yleisessä kokouksessa päättää.

Pekka Kauppinen, hoitokunnan jäsen

 

Print Friendly, PDF & Email

39 thoughts on “Osakaskunnat

  1. Olisiko vierasvene ”satama”mahdollinen. Mökkiläiset pääsivät rantautumaan vehkajärven ”kylälle”

  2. Kiitos Jonille hyvästä kysymyksestä. Tähän ja muihinkin kysymyksiin toivonkin keskustelua.
    Muutoin täällä on kovin hiljaista. Yksityistä postia asiasta olen saanut, mieluummin näkisin keskustelun tapahtuvan julkisesti. Saamastani viestistä otan muutamia kohtia kommentoitavaksi:

    1. ”Valkaman laissa sanotaan,että jos kaikille osakkaille ei löydy maalta venepaikkaa,rakennetaan
    erillinen venelaituri.”

    Tästä haluan lisätietoja, mikä on mainittu Valkaman laki? Mainittakoon, että alue on osakaskunnan omistama maa-alue, jolle ei millekään kiinteistölle ole annettu osakaskunnan rasitteeksi luettavaa venevalkamaoikeutta. Mahdolliset venepaikat jakaa näinollen osakaskunta oman tahtonsa mukaisesti, vai eikö näin olekaan?

    2.”Sitten huomautus rannan käyttöön.Sehän on avoin ranta vaikka periaattessa yksityinen,sinne voi kokoontua menemättä järvelle tai uimaan,se alue kuuluu jokamiehen oikeuksiin ja sinne voi tulla millä härvelillä hyvänsä”

    Kysymys kuuluu: Voiko jokamiehenoikeuden perusteella kokoontua tällaiselle vene- ja uimapaikaksi tarkoitetulle alueelle kysymättä maanomistajan lupaa? Onko ihan luvallista kokoontua sinne vaikkapa juopottelua varten?

    3.”Jos onnistutte karkottamaan muut kuin soutuveneet,se loukkaa meidän osuuksien omistajien oikeuksia.
    Siinä tapauksessa ei jää muuta vaihtoehtoa kuin riitauttaa päätös oikeusistuimessa.”

    No, minun mielestäni voimme yhtä hyvin karkottaa sieltä kaikki veneet, ja olemme silti vahvoilla oikeusistuimessa. Alue on edelleen osakaskunnan suvereenissa omistuksessa. Vai mitä?

    4.”Käyttöoikeushan on sama,onko osuuksia vähän tai paljon”

    Miten niin? Käyttöoikeudet määrittelee osakaskunta haluamallaan tavalla. Vai eikö?

    5. ”Savimaan Sarvet on herännyt pitämään perusoikeuksista,jokamiehn oikeuksista ja osakkaiden oikeuksista
    kiinni.”

    Oikein hyvä asia. Pitäisiköhän osakaskunnankin tehdä niin..

    Alan kyllästyä tämän osakaskunnan olemassaoloon. Kun aikoinaan teimme paljon työtä saattaaksemme osakaskunnan järjestäytyneeksi osakaskunnaksi, kuvittelin silloin olevan hyväksi tarjota osakkaille ja muillekin kyläläisille mahdollisuutta uimiseen ja veneen pitämiseen.
    Tätä työtä ei ole erikoisemmin arvostettu, eikä hoitokunnalla tällä hetkellä ole riittäviä toimintaohjeita ja määräyksiä tehtävän hyvään hoitamiseen. Niistä pitäisi keskustella ja luoda selvät määräykset rannan käyttöön.

    Parempi vaihtoehto saattaa olla tämän vene- ja uimapaikka-alueen myyminen pois. Halukkaita ostajia varmaan löytyy hienolle tontille. Rahat voisi lahjoittaa Vehkajärven rukoushuonekunnalle, joka on menettämässä kaikki rantatonttinsa uuden kaavaehdotuksen myötä. Aikaisemmissa ehdotuksissa niitä oli.
    Tonttien menetys heikentää rukoushuonekunnan mahdollisuutta rahoittaa toimintaansa tontteja realisoimalla, joten rahat olisivat tulevaisuudessa varsin tarpeen.

    • Olemme tulleet osakaskunnan jäseniksi v 2001 tehdyn tonttikaupan yhteydessä. Venla venelautta on siis ollut rannassa jo yli kymmenen vuoden ajan, paikalla jonka tämänhetkinen hoitokunnan puheenjohtaja on itse meille osoittanut ja näyttänyt missä lautta saisi olla. (Oman paikkansa vieressä)

      Mielestäni lautan käyttäminen on perusteltua jo ihan turvallisuus syistä katsottuna niin kalastuksessa kuin muutenkin järvellä käydessä. Emme ole aiheuttaneet muille osakkaille haittaa tai häiriötä lautan käytöllä. Haluaisin perusteluja tältä osin sääntömuutos ehdotuksista.

      Koskaan tänä aikana ei ole ilmennyt että olisimme aiheuttaneet harmia, meteliä tai muutoin käyttäytyneet epäsoveliaalla tavalla rannassa tai järvellä muita osakkaita kohtaan. Jos joku osakkaista näin on joskus kokenut, pyytäisin kohteliaasti perusteluja sekä tulemaan asian kanssa rohkeasti esiin.

      Yhteisaluelain 28pykälän mukaan osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisen epäoikeutettua etua.

      Näillä sääntömuutoksilla mitä olette ehdottaneet ainakin puheenjohtajan oma venepaikka kasvaa kasvamistaan. Siellä on jo keinu, kaksi laituria ja nyt ollaan häätämässä vierus veneet pois ja kieltämässä käyttöoikeuksiamme. Toivon että hoitokunnan muut jäsenet huomioivat myös tämän asian.

      • Osakaskunnan järjestäytyessä sille ensimmäisen kerran luotiin säännöt. Säännöt ovat osakaskunnan hallintoa varten laaditut perussäännöt yhteisaluelain mukaisesti. Sen sijaan alueen käytöstä ei ole vielä tehty määräyksiä. Nyt on selvästikin aika tehdä sellaiset. Osakaskunta päättää asioistaan osakaskunnan kokouksessa, eikä ole velvollinen päätöksiä tehdessään pitäytyä vanhoissa käytännöissä tai erityisesti perustella tekemiään päätöksiä.

        Aiemmin esittämäni mallit on tehty keskustelun avaukseksi, ja oletankin kokoukselle tehtyjen esitysten kehittyvän ja tarkentuvan kokoukseen mennessä.

        Tuo 28§ on tärkeä pykälä. Sen tarkennus 28a§ nimittäin ohjeistaa näin:”Jollei kaikkien osakkaiden alueen käyttötarkoituksen vuoksi ole mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla.”

        Tuo osuuksien mukaisessa suhteessa jakaminen on siis mahdollinen. Se olisi osakkaiden kannalta oikeudenmukainen, mutta käytännössä varsin hankala pienosakkaille. Tyypillinen 0,0003 osuus antaisi rantaviivasta käyttöön 2,4cm, eli siihen mahtuisi ehkä pieni kaarnalaiva. Minulle tulisi noin 8m, en tosin tiedä sitä tarvitsevani..
        Osakaskunta ei ole vielä kerännyt venepaikoista maksua. Rahaakin tarvitaan alueen hoitoon, Venepaikkamaksut telalle vedettävälle veneelle voisi olla vaikkapa 80€/ vuosi. Jos sitten hyväksyttäisiin tilan salliessa suuremmat veneet, maksu myöskin nousisi vastaavasti. Erikseen on vielä päätettävä niin sanottujen ”kelluvien huviloiden” venepaikoista. Tällaisten pitäminen rannassa on myös kunnan rakennusvalvonnan asia.

      • Rannan keinu ostettiin kaikien käyttöön vapaasti noin 20 vutta sitten.
        Ei minulla ole ollut mitään valtuuksia kieltää tai myöntää lautalle paikaa. Paikalla oli Salon vene,
        minkä siirsitte pois.

  3. Vehkajärven vene-ja uimapaikka

    Kun muistetaan, että vene- ja uimapaikka on nimenomaan tehty osakkaille uimista ja järvelle pääsyä varten.
    Ei juhlimiseen ja ryyppäämiseen.

    Tämä onkin pääsääntöisesti toiminut erittäin hyvin.
    Uimarit ovat antaneet kiitosta rannan siisteydestä
    ja hienosta uimapaikasta.

    Ei pidä sallia muutaman häirikön pilata tätä saavutettua etua meiltä normaaleilta ihmisiltä.

    Noudatetaan vuosikokouksen päätöksiä.

    Uidaan ja nautitaan Vehkajärven upeasta kesästä!

    • Huomautan myös että rannalla olevien muiden osakkaiden veneitä, parkkipaikalla olevia auton konepeltejä, ei ole tarkoitettu maasta löydettyjen tupakan natsojen viskomiseen, jossa ollut myös kourallinen hiekkaa kera.

      • Miten sieltä rannalta löytyy tupakantumppeja?
        Keväällä näin vapaaehtoistyöntekijän keräilevän tumppeja uimarannalta. Kiitos siitä hänelle!
        Kuka kumma siellä käy roskaamassa rantaa?

        • En tiedä kuka käy roskaamassa mutta sen tiedän että yksikään natsa ei ole meidän jäljiltä, veneessä ja autossa tuhkakuppi mukana. Eikä ne mielestäni kuulu maahan jättää kenenkään vaan jokainen siivotkoon omat jälkensä. Olen myös itse kerännyt niitä tumppeja sieltä rannasta, en tosin omiani.

    • Olen samaa mieltä,uikaa ja nauttikaa aivan rauhassa
      kuten olette saaneet tähänkin asti tehdä.Ainut häirikkö siellä on ollut Inkinen,joka vahtii siellä ihmisten vapaata liikkumista.Jos siellä on juopottelua tai häiriökäyttäytymistä.se kuuluu poliisille,koska
      siellä pätee yleiset järjestyssäännöt.Muisteletko
      omaa juopotteluasi rannassa,Mademajalla ja jäällä
      vielä,kun ryyppäsit.Turha panetella Mademajalaisia.Olet usein ollut huolissasi pelastustiestä,että se pitää olla auki.Mademajalaiset pitävät sen auki talvellakin auraamalla tien ilmaiseksi osakaskunnalle.Suuri kiitos kuuluu heille.

  4. Onko kokousaika jo päätetty? Missä tai miten voi tutustua aikaisempiin ja uusiin kokousmateriaaleihin etukäteen?

    Pohdin tätä viestiketjua lukiessani sitä, että en ihan ymmärrä mitä pitäisi ymmärtää/tietää taustalla olevista asioista kun selkeästi tuntuu olevan rivien väliin piilotettuna asioita.

  5. 28 pykälän tulkinnassa ei ole mitään järkeä.
    Sehän tarkoittaa,että pienosakkaat mitätöidään osakaskunnassa ja heitetään pois venepaikoilta.
    Jokaisella on myös vesioikeudet,mitähän niilläkään
    tehdään.Se rantahan on nimenomaan perustettu maamökkiläisille ja talollisille joilla ei ole omaa rantaa.
    Talot 1 ja 2 eli Rantala ja Anttila heillähän on jo venepaikat yhteiseltä alueelta Venehniemessä ja omaa rantaa vaikka kuinka paljon.Miksi heille pitäisi
    varata lisä paikkoja?Oikeuteen mennään,jos niin
    hullut päätökset taputellaan.

  6. Juu, mennään vaan oikeuteen.. Sitä ennen kannattaisi kuitenkin huomioida joitakin asioita. Alue on isossajaossa tiloille 1:1-3 ja 2:2-4 yhteiseksi muodostettu pellavanlikopaikka. Tilat 1 ja 2 ovat Vehkajärven kantatilat Raukola ja Näppilä. Ote yleisestä kokouksesta 17.11.2011 ”§8.Pellavanlikopaikan nimen ja käyttötarkoituksen muuttaminen. Hoitokunnan esitys: Vehkajärven vene- ja uimapaikka.
    Hyväksyttiin.” Muita asiaan liittyviä päätöksiä venepaikkojen jaosta yms. ei silloin tehty. Missään ei lue, että alue olisi perustettu maamökkiläisille ja talollisille joilla ei ole omaa rantaa. Osakaskunta voi jälleen muuttaa käyttötarkoituksen ja nimen joksikin toiseksi, jos tahtoo.

    • Siinä hengessä se maa-alue vaihdettiin Rantalan
      kanssa silloin 80-luvulla.

    • Kyllä voi loukkaamatta osakkaan oikeuksia eikä siinä
      laessa mainittu osuuksista mitään,tarkoittaa myös
      pienosakasta.Pitäkää vaan kaikki myös pienosakkaat
      ajantasalla muutoksista eli lähettäkää etukäteen
      jokaiselle osakkaalle tieto jotain kautta.

  7. Minulle kyllä sopii hyvin, että alue olisi edelleenkin vene- ja uimapaikka. Mutta nyt viimeistään on luotava säännöt sille, miten sitä käytetään. Täällä olisi hyvä nyt nähdä ehdotuksia venepaikkojen jaosta, venepaikkojen koosta ja venetyypeistä, ja niiden perusteella määrättävistä maksuista. Määrättävä myös säännöt rannan muulle käytölle, kuten kokoontumisille.
    Myös määriteltävä hoitokunnan tehtävät ja valtuudet hoitaa venepaikkojen vuokrausta ja yleensäkin asioiden hoitamista yleisten kokousten välissä. Hoitokuntahan edustaa osakaskuntaa, eikä sen päätöksiä ja ohjeita voi ohittaa, on sitten hoitokunnan kokoonpano mikä hyvänsä. Osakaskuntahan tässä tapauksessa tarjoaa venepaikkoja tarvitseville sovittujen sääntöjen puitteissa, ja jos päätökset tai hoitokunnan ”naamat” ei miellytä, voi vastaavia palveluja hakea ihan vapaasti muualta. Hyvä ratkaisu on esimerkiksi ostaa omaa rantaa..

  8. Olisi hyvä tietää,kuka on laatinut luonnosehdotuksen
    säännöistä,missä kokouksessa ja kuinka monta
    osakasta oli hyväksymässä niitä?Lain mukaan sääntöehdotus olisi pitänyt lähettää jokaiselle osakkaalle postitse,s-postilla tai ainakin ilmoittaa
    Vehkajärven Sanomissa ennen päätöskokousta .Kukaan tietämäni osakas ei ole
    missään vaiheessa ollut tietoinen laadituista säännöistä.Vasta nyt tuli ilmi Vehkajärven infossa,että
    sääntöjen mukaan enemmistö voi kaapata koko rannan.Haiskahtaa muotovirheeltä.Olisi hyvä,jos
    osakkaat kumoaisivat 28 pykälän lunastuspykälän tai
    kaikki uudet säännöt ja laadittaisiin uudet säännöt
    avoimeisesti eikä salaa.

  9. En ole ko osakaskunnan jäsen, mutta olen käynyt muutaman kerran uimassa Vehkajärven vene- ja uimapaikassa. Toisinaan olen poikennut siellä muuten vaan yksin tai tuttavien kanssa ihailemassa Kuhmalahden alueen parasta eli lapsi- ja vanhusystävällistä uimapaikkaa, jossa on mm. matala hiekkaranta. Todella hienoa, että tällainen ranta on saatu yhteiskäyttöön.

    Kommentteja lukiessani nostin kuvainnollisesti hattua useita kertoja niin Pekka Kauppiselle kuin Seppo Inkiselle ja muille hoitokunnan jäsenille (muiden nimiä en tiedä). Kiitos heille yhteisten asioiden asiallisesta hoitamisesta.

    Vaikuttaa siltä, että osa ihmisistä ei ole ymmärtänyt tai ei edes lukenut Pekan Vehkajärven Sanomiin laittamia osakaskunta-asiaan liittyviä tekstejä ja linkkejä. Linkit ohjaavat lukemaan mm. Suomen lakia, jota vielä Vehkajärvelläkin pitää noudattaa.

    Osakaskunnan säännöt on hyväksytty Suomen lain mukaan ja ne on ely-keskuksessa hyväksytty eli sääntöjen on todettu noudattavan yhteisaluelakia, näin myös valmistelun osalta.

    Kuten Pekan teksteistä käy ilmi, osakaskuntien säännöt on luotu hallintoa varten. Näin toimitaan joka puolella osakaskunnissa.

    Hallintoa on mm. hoitokunnan jäsenten valitseminen, raha-asioista päättäminen, kokousten järjestäminen.

    Lukemani perusteella ymmärrän, että yhteisen rannan käytölle ja toimintatavoille, kenties myös maksuille, halutaan laatia osakaskunnan sisäiset säännöt. Nyt asiasta on avattu keskustelu ja on toivottu mielipiteitä hoitokunnan yleiselle kokoukselle annettavaa esitystä varten.

    Rivien välistä voi lukea, että järjestyshäiriöitä on ollut. Vaikuttaa siltä, että on juopoteltu ja remuttu, on todistajalausuntoja tupakannatsojen heittelystä maahan ja konepellille. Yhteistä puutarhakalusteryhmää on ehkä käytetty väärin.

    Kaikki mainittu vähentää uimarannan viihtyisyyttä ja karkottaa kävijöitä. On ikävää ja mahdollisesti pelottavaa mennä yhteiselle rannalle uimaan tai onkimaan lasten/vanhusten tai kenen kanssa vaan, jos siellä on päihtyneitä viettämässä aikaa tai jos alue alkaa vaikuttaa olevan niin sanotusti jonkun oma.

    Tänä kesänä käydessäni kaksi kertaa Vehkajärven uimarannalla olen nähnyt siellä valtavan lautan. Lautan ulkomitat ovat silmämääräisesti useita metrejä suuntaansa. Lautta poikkeaa selvästi niin kooltaan kuin käyttötarkoitukseltaan esimerkiksi soutu-tai moottoriveneistä. Lautta on ikäänkuin rantaan köysillä kiinnitetty mökki.

    Mahtaako osakaskunnan sisäisten sääntöjen tarve olla syntynyt kyseisen lautan ilmaantumisesta yhteiselle rannalle? Voiko kuka tahansa tuoda suuren lautan Vehkajärven yhteisrantaan jokamiehenoikeuksiin tai osakaskunnan jäsenyyteen vedoten?

    Yleisesti ottaen kiinnostava näkökulma on oikeuksien vaatiminen, ei niinkään velvollisuuksista huolehtiminen tai muiden huomioiminen.

    Mukavaa ja yhteishenkeä nostavaa toimintaa olisi esimerkiksi osallistuminen kylän yhteisiin tapahtumiin tai kylän yhdistysten talkoisiin. Vehkajärvellä toimii aktiivisesti ainakin nuorisoseura, martat ja rukoushuonekunta. Näissä puitteissa kun tullaan tutuiksi, on vaikeatkin asiat helpompi hoitaa ja syntyy yhteisymmärrys yhteiselämän sujuvuuden tarpeellisuudesta.

    • Kiitos Liisalle oikein hyvästä ja asioita selventävästä kommentista!
      Kolmantena jäsenenä hoitokunnassa toimii Kimmo nieminen. Hoitokunnan varajäsenet ovat Matti Rantala, Lassi Rantala ja Marja Pekkarinen.
      Kimmo varsinkin teki yhdessä 1980-luvun kylätoimikunnan kanssa suuren työn, jotta saatiin tehtyä tuo nykyinen uimaranta. Kunta oli myös hyvin kuvassa mukana. Uskon, että asioista keskustelemalla ja selvät pelisäännöt luomalla saadaan uimarannan viihtyisyys varmistettua tulevaisuudessa.

  10. Esitän tässä valeväittämiä:
    !. Johdanto ennen kommentteja,pykälä 28a siitä on
    poistettu ositus,mutta laissa se on edelleen.
    ”Valepykälä”,lukekaa se lain puolelta.Alussa pykälä oli
    kokonaisuudessaan.Yrittääkö Pekka pehmittää pykälää
    ja harhauttaa osakkaita.Samoin luovutettaisiin loput
    paikat talot 1 ja 2 eikä varata.Tämä on vilunkipykälä.
    Toivon hartaasti ettei Anttilat ja Rantalat lähde tähän vedätykseeen mukaan,koska tästä alkaa oikeusrumpa ensin pykälästä ja sen jälkeen osituksesta.

    2. Se on suoranainen vale,että uimaranta on rauhaton.Päinvastoin se on ollut niiin rauhallinen,kun
    ei siellä paljon käy ketään.Viime vuonnakin vaikka oli lämmintä harvoin näin uijia.Minä tiedään sen jos kukaan,koska käyn järvellä lähes päiivttäin ja usein
    kahdestikin.Olen käyttänyt rantaa lähes 20v.eikä siellä Inkisen jälkeen muita juoppoja ole näkynyt.
    Inkistä häiritsee muiden liikkuminen siellä ja yrittää
    sillä verukkeella Pekka apuna saada 28a pykälän voimaan,että saisi venepaikkansa takaa häätää
    Lassi Rantalan pulpettiveneen ja Marjo Salon lautan ja näin ollen yksityistää alue.Lassi,että Marjo ovat olleey yli 10v.samassa paikassa täysi valtaisina osakkaina.Ei osakaskunnan kuulu holhota muita
    osakkaita ja määrätä minkälaisilla veneillä he liikkuvat.Tre:lta tai mistä tahansa voi tulla ulkopuolinen veneilijä trailerilla ja laskea vaikka minkälaisen katamaraanin.Ilman muuta Lassi tai Marjo tai yhdessä voivat nostaa kanteen,jos se ei auta,mennään joukolla käräjäoikeuteen.

    3.Se on vale,kun Pekka väitti,että käyttöoikeus ei olisi sama onko osuuksia vähän tai paljon.Wikipediassa se on sanottu hiukan eri tavalla
    eli käyttövaltuutus ei riipu osakkaan osuuden suuruudesta.Toistaiseksi asia on näin.Pekka yritti
    harhauttaa minuakin ja luulin,että 28a on jo voimassa.

  11. Olenko siis yrittänyt harhauttaa? Ilmeisesti olen esittänyt asian epäselvästi, jos näin voi tulkita.
    Toivoisin kovasti tänne lisää keskustelijoita. Selkeitä ehdotuksia toivoisin. Venepaikkojen vuokraus on yksi tärkeimpiä. Kaipaisin ehdotuksia: Millaisia venepaikkoja vuokrataan. Mikä on erityyppisten venepaikkojen vuokrahinta. Tässä kaksi selkeää kysymystä.
    En ole erityisesti käynyt katsomassa, millaisia veneitä siellä on, enkä myöskään tarkastellut niiden sijaintia toisiin veneisiin nähden. Kaavoituksen vaikutuksiin kannattaa myös valmistautua.
    Kuhmalahden valmisteilla oleva rantaosayleiskaava, mikäli vahvistetaan esitetyssä muodossa, osoittaa venepaikka-alueeksi vain noin 50m rantaviivaa alueen koillisosassa. Kaavaehdotukseen voi tutustua Kangasalan kunnan sivuilla. Näin lyhyt alue saattaa aiheuttaa ongelmia saada kaikkien halukkaiden veneitä sopimaan alueelle. Tällöin luonnollisesti joudutaan vielä tarkemmin miettimään venepaikkojen kokoa.
    Keskustelkaa ja tehkää ehdotuksia! Osakaskunnan yleisen kokouksen jälkeen ei asioihin juuri voi vaikuttaa, ennen kuin sitten taas kahden vuoden päästä..

  12. Ai,nyt Pekka alkaa vedota jo tulevaan kaavaan,joka
    on vasta ehdotus.Kuhmalahden kunnan vanhassa
    kaavassa juuri Inkisen kyyseenalaisesti kaatama
    tervaleppäalue oli merkitty merkittäväksi tervaleppäalueeksi.Olisiko siitä kysymys myös uudessa kaavassa?Sen näkee,kun menee 15.8.esittelijän
    tilaisuuteen.Jos,näin on,osakaskunnan tulee tehdä
    oikaisupyyntö kaavaan tai valitus,koska sitä ei ole
    enää.Kaavan voimaan tulo voi kestää vuosia,joten
    siihen ei tarvitse nyt varautua tässä kokouksessa.

  13. Ehdotus 1. Vuokrataan ylimääräiset.vene- ja laituripaikat ulkopuolisille (ei osakkaita) ja osakkaille
    2. vene- ja laituripaikoiksi.Uuden lautan osakkaat ovat
    valmiit tekemään vuokrasopimuksen osakaskunnan kanssa,jos hinnasta päästään sopimukseen.
    Se uusi lauttahan ei vie yhtään venepaikkaa,koska se
    on vedessä kaislikossa.Olen Pekalle s-postina
    luetellut 8 venepaikkaa ja seitsemässä on ollut pitemmän aikaa vene ja nyt ne ovat vapaita.Minun oikeustajuntaan ei mene,että Marjo ja Lassi heitetään paikoiltaan pois käyttöoikeuden muutoksella ja luovutetaan,vuokrataan tai varataan paikat muille.Tämä ehdotus ei vaadi sääntömuutosta ja osakaskunta saisi varoja.

    Ehdotus 2.Myydään koko metsä paljaaksi metsäyhtiölle rantapolusta lähtien.Mitäs sillä metsällä tekee,kun teidän tekemää ns. puistoa ei saa jäädä
    ihailemaan pitemmäksi aikaa.Toiseksi haluan,että puut menevät osakaskunnan hyväksi eivätkä Inkiselle,joka on kaatanut niitä laittomasti peiteltynä toimintasuunnitelman hoitotoimenpiteenä ja tekopalkkana saanut puut itselleen.Metsätuloilla voitaisiin rakentaa sille kiviröykkiölle venelaituri osakkaiden venepaikoiksi ja samalla vierasvenepaikka.Ei vaadi sääntömuutosta.

    Ehdotus 3.Kun metsä on saatu myytyä,myydään
    tai luovutetaan koko ranta-alue kunnalle sillä ehdolla,että se säilyy vene- ja uimapaikkana kuten tähänkin asti.Kunta velottaa venepaikoista omien
    sääntöjensä mukaan.Myymisestä koituvat varat jaetaan nykyisten sääntöjen mukaan osuuksien suhteessa.Maa-alueen myyminen tai luovuttaminen vaatii 2/3 osakaskunnan enemmistön.

  14. Hyviä ehdotuksia Mirja Koljoselta. 1. kohtaan kommentoisin, että venepaikkojen tyyppi ja vuokrahinnat päätetään yleisessä kokouksessa. Kaikille vanhoille ja uusille venepaikoille tulee tietenkin hinnoittelu samoilla periaatteilla. Ei tietenkään Lassia ja Marjoa olla poispotkimassa. Jos heidän venetyypeilleen sovitaan vuokrahinta, he tietenkin maksavat sen. Jos venetyyppi katsotaan rantaan sopimattomaksi, niin voivat varmaan hankkia sopivamman veneen.
    Vuokraustoiminta ei yleensäkään vaadi sääntömuutoksia, se on normaalia liiketoimintaa.
    2. En kannata aukkohakkuuta kyseiselle alueelle. Alue on yleisesti saanut kiitosta kauneudestaan nykytilassa.
    3. Tämä vaihtoehto on mielenkiintoinen ja erittäin varteenotettava. 80-luvun kylätoimikunnalle oli nimenomaan tärkeää saada uimapaikka kylälle. Koska uusi rantaosayleiskaavaehdotus vahvistaisi uimapaikan kyseiselle alueelle, ei ole mitään erityistä syytä pitää sitä osakaskunnan hallussa.
    Rahat voisi käyttää yleishyödylliseen tarkoitukseen, kuten rukoushuonekunnalle tai oikeastaan oikein hyvä kohde olisi osamaksuna saada myytävänä oleva Vehkajärven koulu osakaskunnan haltuun. Osakaskunta voisi sitten luovuttaa koulun eteenpäin vaikkapa Nuorisoseuralle. Tästä kannattaa keskustella vakavasti ja vihjata Kangasalan kunnallekin tästä mahdollisuudesta.

    • Hei. Otan kantaa käytyyn keskusteluun osakaskunnan sääntöjen muodostamisessa. En ole varma onko minulla osakkuutta tuohon venepaikka/- uimaranta-alueeseen, mutta kaiketi voin mielipiteeni ilmaista. Keskustelu on toistaiseksi ollut varsin tunnepohjaista ja toivon sen muuttuvan asialähtöiseksi ennen kokousta. Mielestäni nyt laadittavilla säännöillä ei ole tarkoitus loukata kenenkään oikeutta , vaan laatia yhdessä kaikkia osakkaita koskevat säännöt yhteisalueen käytöstä. Kannatan venepaikoista perittävää vuotuista paikkamaksua, jonka tuotoilla voidaan ylläpitää alue kunnossa ja viihtyisänä. Esim. Uimareiden viihtyvyyden lisäämiseksi voitaisiin hankkia kompostoiva käymälä sopivaan paikkaan. En kannata alueen myyntiä kunnalle, koska kunta ei tule muodostamaan uusia vene-/ uimaranta-alueita. Kunta pyrkii pikemminkin vuokraamaan niitä veneseurojen käyttöön ja vastuulle. Maapohja luonnollisesti kiinnostaisi kuntaa, mutta lähinnä tonttimaana.
      Tiivistettynä mielipiteeni :

      1. Kannatan sääntöjen laatimista osakkaiden oikeutta loukkaamatta.

      2. Venepaikoista voidaan periä vuosivuokraa venetyypin /venelautan mukaisesti.

      3.Määrätään venetyyppikohtaiset vuosivuokrat.

      4.Valitaan osakaskunnasta henkilö jolle sääntörikkomus , tai muu epäkohta tulee ilmoittaa ja hän ryhtyy asian vaatimiin toimiin.

      Lauttaveneet on uusi ilmiö Suomessa, eikä yhteneviä viranomaismääräyksiä toistaiseksi niihin ole. Joten en tunne niiden asemaa vesiliikenteessä. Olisiko mahdollista niiden pitäminen poijukiinityksessä , jollei rantaan mahdu. Tämä vaatii tietenkin vesialueen, eli kalastuskunnan hyväksynnän.

      Ystävällisin terveisin
      Kari Koljonen

  15. Kupla on puhjennut,kun kaava julkaistiin.Pekka kKuppinen on saanut 3 tonttia kaavaan Salonsaaressa.Sen vuoksi Pekka yrittää väkisin ja jopa salakavalasti osituksen kautta yksiyistää kylän yhteisen vene-ja uimarannan ja saada vakiopaikat tuleville tontin omistajille Rantalan ja Anttilan avustamina.Inkinen puolestaan komppaa Pekkaa,jotyta voi edelleen käydä kaatamasssa ja kaadattaa polttopuut osakaskunnan metsästä ja öykäröidä rantapoliisina.Ihmettelen kuinka härskisti Kauppinen ja Inkinen voivat ajaa omaaa etuaan muiden osakkaiden kustannuksella hoitokunnan jäseninä.Heidän pitäisi hävetä ei vähän vaan paljon.Haluan vedota kaikkiin kyläläisiin,että yhteinen ranta-alue säilyisi yhteisessä käytössä ja suvereeni käyttöoikeus jatkuisi eikä sitä valjastettaisi business-käyttöön Kauppiselle ja Inkiselle.Längelmävedellä on yritetty myös yksityistää vanha likomaa,mutta se oli epäonnistunut kyläläisten vastustukseen.Uskon,että mekin saadaan torpattua yksityistäminen,koska kunnastakin sanottiin,että ei se voi onnistua.Minä ja Marjo Salo puolustettiin kommenteissa yhteistä ranta-aluetta niin Kauppisen Pekka kehotti meitä ostamaan omaa rantaa ja oli heittänyt meidät pois
    osakaskunnasta.Nyt minä kehotan Kauppista ja Inkistä ostamaan omaa rantaa,ettei tarvitse ryövätä yhteistä rantaa.Inkinen voi lisäksi ostaa omaa metsää. ,ettei tarvitse köyhdyttää osakaskunnan metsää ja kaadattaa tervaleppiä polttopuiksi.

  16. Tiedoksi kaikile ,että kokouskutsuja on kolme eri mallia.Sydän Häme-lehdessä olleessa kokouskutsussa ja
    esityslistalla ei ole lainkaan mainittu sääntömuutoksia;
    1.Vene-ja uimarannan käyttöoikeuden muutos,yhteisaluelaki 15 pykälä 2 kohta.Vaatii 2/3
    enemmistön. 2.yhteisaluelaki 28a ositus eli yksityistäminen,vaatii 2/3 enemmistön.
    Hämmästyksekseni huomasin,että ne oli piilotettu kuitenkin hoitokunnanesityksessä kohta 1.mikä löytyy vain Vehkajärvi.info sivuilta.Koulun seinällä
    oli vain kokouskutsu,esityslista pitää mennä katsomaan netistä.Tosi härskiä pimittämistä ja harhaanjohtamista.Kauppisen Pekka täytyy viimeistään nyt pudottaa jalustaltaan,Inkinen ei ole koskaan ollutkaan siellä.Yrittävät kieroudella saada rannan ositukseen.Eikös Kauppinen ja Inkinen ole lukenut yhteisaluelaista,että yhdelläkin pienosakkaalla on aikamoinen valta,jos sen oikeuksia loukataan.

  17. Kokouskutsussa on pieni virhe koskien pöytäkirjan nähtävänäoloa. Kutsussa on päivämäärä 5.10.2015, kun se pitää olla 5.10.2017.

    Ihmettelen ja paheksun nimimerkki Minnin kirjoituksia Pekka Kauppisesta ja Seppo Inkisestä.

    Luin kokouskutsun pariin kertaan enkä huomaa siinä muutosehdotusta osakaskunnan sääntöihin. Osakaskunnan säännöt on hyväksytty silloin kun osakaskunta perustettiin. Tämä asia on luettavissa vehkajarvi.info -sivuston uutisista.

    1.10.2017 pidettävässä kokouksessa käsitellään hoitokunnan esitys uima- ja venepaikan säännöistä, joita ei vielä ole olemassa.

  18. Kokouskutsut ovat samanlaisia, sama kopio on lähetetty Sydän-Hämeen lehteen, tulostimelle ja Vehkajärven Sanomiin. Yhteisaluelaki 12§:” Osakaskunnan kokouksessa saadaan päättää vain niistä asioista, jotka kokouskutsussa on mainittu”. Venepaikkojen vuokraussäännöt ja järjestyssäännöt on mainittu kokouskutsussa. Ne ovat aivan eri asia kuin osakaskunnan säännöt. Kokouksen esityslista tuodaan yleensä vasta kokoukseen, julkistin sen nettisivulla etukäteen, kun se oli jo valmiina. Esityslistan julkaiseminen lehti-ilmoituksessa tulisi aivan liian kalliiksi. Yhteisaluelain 15§ 2 kohta muuten on” yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista” eikä se ole ”käyttöoikeuden muutos”, kuten Koljonen kirjoittaa. Joka tapauksessa tällaisesta asiasta ei ole kokousilmoituksessa mainittu, eikä sellaisesta näin ollen tehdä päätöksiä. Ei myöskään ole mainittu yhteisaluelain 28a§:n mukaisia toimia, eikä niitäkään näin ollen käsitellä.

    • Hitsin hyvä,jos oivalsit,ettei hoitokunnan esitystä
      kohta 1 oteta käsittelyyn ollenkaan,kun sitä ei ole ehdotettu esityslistalla.Ykköskohdan päätökset hoitokunnan esityksestähän on etukäteen mitätöity
      kuten sähköpostissa ilmoitin.Täytyy kuitenkin olla
      varuillaan.

    • Nimenomaan minä pidän kynsin hampain kiinni
      omasta,muiden käyttäjien ja osakkaiden puolesta,
      ettei suvereenia käyttöoikeutta murreta eli käyttöoikeus on sama osuuksista riippumatta.Tämä käyttöoikeus on ollut voimassa lähes 30v. ja se on toiminut hyvin eikä kukaan ole päässyt päsmäröimään toista.Inkinen on välillä yrittänyt ja pullistellut osuuksillaan,mutta siitä ei ole tarvinnut välittää,kun on tiennyt,että meillä on samat oikeudet.Käyttöoikeutta ei voi muuttaakaan kuin
      sääntömuutoksonen 28a kautta eli osituksen.
      Käyttöoikeutta on turha yrittää saada läpi niin kauan
      kuin minun pää heiluu ja varsinkaan hämäyksellä.
      Käytössäännöt on aivan eri juttu
      Pekka yrittää koko ajan hämäystä.

  19. Olen iloisesti yllättynyt, jos minulle on Salonsaareen annettu kolme rantatonttia. Yleiskaavaesityksessä niitä oli vain yksi. Tein esityksen kaavoittajalle Lemojärven tonttien siirtämisestä Salonsaareen, jolloin niitä tulisi tuo kolme kappaletta. Hienoa, jos toiveeni on jo näin nopeasti toteutunut! Varmaankin Koljonen on myötävaikuttanut asiaan. Kiitos siitä!
    Tuo oman rannan ostaminen venepaikoiksi on myös hyvä ehdotus. Minulla ei ole Vehkajärven rannassa venettä ja tarkoitus on nimenomaan hankkia Sahankulmalta Taltosen tien alueelta omaa rantaa veneille. Matka Vehkajärven kylän rannasta saareen on turhan pitkä. Edellisen rantakaavaehdotuksen aikaan sellaisen hankkimisesta oli myös puhetta. Kaavaehdotuksesssa oli silloin Salonsaaressa noin 20 tonttia, joista 9 rukoushuonekunnalle. Nyt rukoushuonekunnalle ei ole tulossa yhtään tonttia, joten venepaikkatarvekin paljon pienempi. Eli parikymmentä metriä rantaviivaa riittäisi. Kukahan tarjoaisi? Tosin minulla ei ole aikomusta tontteja myydä, onhan minulla kolme aikuista lasta, joita saattaisi joskus saari kiinnostaa. Metsänhoitoa varten olisi vene lähellä saarta ihan hyvä olla. Eli sellaista business-käyttöä. Paljonko se sitten ryöväisi Savimaan rannassa olevaa vene- ja uimapaikkaa? En osaa sanoa..

  20. Kyllä hoitokunnan esitys kohta 1 otetaan käsittelyyn, onhan se mainittu kokouskutsussa ja myös esityslistassa. Koljonen kertoo esityksen sisältävän ”osituksen eli yksityistämisen”. Missähän siinä niin lukee? Laitan esityksen 1. kohdan tähän:

    ”Venepaikkoja luovutetaan yksirunkoisille moottori- tai soutuveneille. Venepaikkoja voidaan luovuttaa ensisijaisesti osakaskunnan osakkaille sekä paikkojen riittäessä myös muille kiinteistöille, jotka ovat muodostuneet Vehkajärven kylän kantatiloista 1 ja 2. Venepaikkoja annetaan yksi (1) kutakin kiinteistöä kohden. Venepaikoista on sovittava hoitokunnan kanssa.”

    • Siinäpä se vika onkin,kun ei lue.Ei voida luovuttaa,varata tai vuokrata kiintiöpaikkoja kantatiloille 1 ja 2 ilman sääntömuutosta 28a eli ositusta.Venepaikkojen luovutus sisältää myös käyttötarkoituksen muutoksen.Marjo Salo haluttaisiin pois paikaltaan,että sinun Salonsaaren tulevat ostajat ja omistajat saisivat kiintiöpaikat Inkisen paikan takaa.Kyllä unta näette,Marjo ei lähde minnekään eikä luovuteta kiintiöpaikkoja tai muita paikkoja uhraamalla käyttöoikeus.Sinulla ei ole oikeutta saada tästä rannasta edes normaali venepaikkaa,koska sinulla on talaspaikka Anttilan
      lahdessa eli toisella yhteisalueella,mistä voit mennä Salonsaareen katsomaan metsääsi.Yritätte olla viekkaita kettuja,jos esitys menisi läpi,te hiljaisuudessa hakisitte sääntömuutokset ja sanoisitte,että näinhän päätettin kokouksessa.Huijausyritys ja oman edun tavoittelu business-muodossa.

  21. Tilat 1ja 2 ovat kantatiloja, joista jakamalla ovat muodostuneet osakaskunnan kiinteistöt. Kiinteistörekisteriotteesta näkyy, mistä kantatilasta kukin kiinteistö on muodostunut. Esim. rekisterinumeron 211-493-2-192 kolmannessa osassa oleva numero 2 tarkoittaa, että kiinteistö on muodostunut kantatilasta 2. Kauppakirjoissa oleva maininta ”osuus yhteisiin alueisiin” tarkoittaa juuri osuutta esim. vene- ja uimapaikkaan. Kaikille jaetuille kiinteistöille ei ole osuutta tullut juuri tuon kauppakirjamerkinnän puuttumisen vuoksi. Maanmittauslaitos pitää kirjaa osakkaista, eikä osakaskunta itse voi päättää, ketkä ovat osakkaita. Hoitokunnan esitys on reilu, koska antaa mahdollisuuden paikkojen riittäessä vuokrata venepaikka myös osakaskunnan ulkopuoliselle kiinteistölle, kunhan kiinteistö on muodostunut samoista kantatiloista kuin osakaskunnan osakkaidenkin kiinteistöt. Venepaikkoja on esitetty vuokrattavaksi yksi kiinteistöä kohti, oli sitten osuuden suuruus pieni tai suuri.

    • Kuulepas Kauppisen Pekka,sinunkin tulevat Salonsaaren omistajat saavat ne osuudet ja tasavertaiset käyttöoikeudet yhteisalueisiin sinun
      osuuksistasi.Kyse ei olekaan siitä,vaan sinun täytyisi
      saada ennen sitä ja ennen kuin voit alkaa myymään niitä tontteja pysyvät ja ikuiset kiintiöpaikat rasitteella myytäviin tontteihisi.Se ei valitettavasti tule onnistumaan yhteisalueista,ellet saa ositusta läpi 28a sääntömuutosta eli yksityistämistä.Samalla muut osakkaat joutuisivat luopumaan suvereenista eli tasavertaisesta käyttöoikeudesta.Me pienosakkaat joutuisimme uittamaan vain kaarnaveneitä ja ranta muuttuisi yksityiseksi.Olisimme vain hyyryläisiä,koska vuokraisivat vain venepaikkoja.Nähkää hyvät ihmiset metsää puilta,koska tämä esitys on tehty
      vain Pekka Kauppisen Salonsaaren tonttien vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Päivitä uusi varmennus (CAPTCHA) painikkeesta.