Vehkajärven korvissa se soi ja soi…
On nautinto kuunnella taitavien muusikkojen soitantaa. Silloin kuunnellaan musiikkia. Äänivolymi luodaan soittimesta ilman sähköämyreitä. Kuulija pystyy erottamaan jokaisen instrumentin soinnin sellaisena kun soittaja sen tulkitsee. Kokaniasuus on hallittu, kun instrumenttien väliset ajoitukset toimivat. Soittajat säätävät käyttämänsä äänivolyymin siten, että jokainen instrumentti hallitsee ääniavaruudessa omaa paikkaansa. Soittajat eivät peitä omalla voimallaan muiden osuuksia.
Näin arvioitiin Vehkajärven korvissa soi tapahtuman Sopu orkesterin soitantaa. Kaartin soittokunnan soittajia ei turhaan ole luonnehdittu alallaan Suomen eliitti kokoonpanoksi.
Puhallinmusiikki näytti voimansa ja monipuolisuutensa erilaisissa tilanteissa. Puhallinmusiikin liikuttava voima aikaansai syvällistä liikettä jopa paatuneimmassa kuulijassa.Kirkossa soitettu osio tarjosi niin klassista hartautta kuin vapauttavaa elämän riemua.
Sankarihaudalla soitettu kunnianosoitus toimi Esko Lahtisen sanoin musiikillisena seppeleenä ja kiitoksena Suomen puolesta toimineille sukupolville.
Touhulan jameissa Sopu orkesteri johdatti kuulijat tunnelmasta toiseen. Liikkeelle lähdettiin presidentillisen valssin sävelin. Kun presidentti ei ollut paikalla, ei kukaan kylän kellokkaista uskaltanut avata tanssilattiaa ja jamit saivat enemmän konsertin luonteen. Musikki oli liian hyvää. Kuunteleminen oli nautinto. Sitä ei haluttu pilata ylimääräisellä vuohkaamisella tanssilattialla.
Tilaisuuksista jäi todella päälle kaipuu hyvään instrumentaalimusiikkiin. Eipä ole tullut avattua enää radio Suomea taustamusiikiksi. Kun on oivaltanut, mistä hyvä musiikki koostuu, ihmettelee entisestään soittolistojen laatijien motiiveja. Musiikkibusiness on ilmeisen arvotonta.
Kiitokset kaartin soittokunnan puhaltajista koostuneelle Sopu orkesterille korvien avaamisesta ja musiikin olemuksen oivaltamisesta.” Vehkajärven korvissa soi”- kultturi antoi taas kokemuksen, joka kantaa pitkälle. Vehkajärven kylätaidetoimikunta onnistui herättämään jälleen nälän yksilöllisiin kulttuurikokemuksiin. Kylätaidetoimikunnan taiteellisen johtajan kulttuurivainu oli taas osunut oikeaan .
Kyllä taas kelpaa Vehkajärven korvissa kuunnella luonnon ääniä, kun korvissa toistuvat puhtaan sopuisat soinnut.
Tilaisuudet jättivät mieleen myös miellyttävän muistikuvan musiikin innostavasta voimasta.
