V.S.Salokangas

Hyvin monessa Vehkajärveä ja Kuhmalahtea kuvaavassa kirjassa on kuvia, joihin kuvaajaksi on merkitty V.S.Salokangas. Kuka sitten oli V.S.Salokangas? Siitä kerrotaan tässä artikkelissa.

Voitto Sakeus Salokangas, kutsumanimenä Sakari, syntyi Vehkajärvellä 22.9.1912 ja kuoli Helsingissä 17.9.1969. Hänen työuraansa voi kuvailla kolmella sanalla: opettaja, upseeri ja valokuvaaja. Miten sitten vehkajärveläisestä puusepän pojasta tuli pääesikunnassa toiminut majuri ja osastosihteeri? Ura ei ollut mitenkään tavanomainen, tuskin oli mitenkään suunniteltu, paremminkin ikävien tapahtumien ohjaama.

Historiassa menemme 1800-luvun loppupuolelle, jolloin Kuhmalahdella 1842 syntynyt räätäli Juho Sahlsten muutti silloiseen Sahalahteen kuuluvalle Vehkajärvelle. Asuinpaikaksi rippikirjaan on merkitty “Itsellisiä kylän yhteisellä maalla”. Lapsia oli montakin, tässä keskitymme 1881 syntyneeseen Fabian Sahlsteniin, jonka sukunimi muuttui 1900-luvun alussa muotoon Salokangas.
Tyrvään pitäjän Liuhalan kylän Knuuttilassa syntyi 24.11.1878 Fanny Maria Helminen.
Fanny Marian rippikoulutodistuksessa vuodelta 1894 hän sai kaikista aineista numeron 10.
Asuinpaikaksi tällöin mainitaan Loukulan kylän Nurkki.
Lahjakkaasta Fannysta tulikin sitten kiertokoulunopettaja, joka muutti kyseiseen virkaan Vehkajärvelle vuonna 1897. Fannyn kerrotaan toimineen myös Vehkajärven kirkossa esilaulajana.
Fabian Salokangas ja Fanny Helminen avioituivat. Lapsia syntyi neljä:
Veikko 1902, Sulo Elias 1907, Voitto Sakeus 1912 ja Taina Annaliisa 1917. Seuraavassa kuvassa näkyy Salokangaan talo keskeisellä paikalla harjun rinteessä koulun ja kirkon välissä.

 

Salokangaan talo kuvassa koulun ja kirkon välissä

 

Rakennuksen keskeinen sijainti saattoi olla osasyynä vuoden 1918 tapahtumiin, joiden seurauksena Fabian Salokangas teloitettiin punaisten toimesta Hauholla 23.3.1918. Aikaisemmassa Kuhmalahden kapina-aikaa käsitelleessä artikkelisarjassa sivulla 146 kerrotaan asiasta tarkemmin. Linkki artikkeliin: https://www.vehkajarvi.info/wp-content/uploads/2018/03/Kuhmalahden-kapina-aika-koonnos-sivut-124-207.pdf

 

 

Tämä Vehkajärven hautausmaalla oleva kivi kertoo seuraavista vuosista: Juho Sahlsten kuoli vuonna 1919 ja Fanny Maria 1921.

Niinpä lapsista tuli orpoja, joten heidät piti sijoittaa jonnekin. Asia on varmaan käsitelty Kuhmalahden kunnassa. Siitä minulla ei ole asiakirjoja. Joka tapauksessa vanhin Veikko siirtyi Rantalaan. Veikkohan tunnettiin Vehkajärvellä nimenomaan Rantalan Veikkona. Veikko oli mm. innokas nuorisoseuralainen. Sulo ja Voitto sijoitettiin lastenkotiin, paikkaa ei ole tiedossa. On muisteltu sen olleen Ylöjärvellä. Nuorin Taina siirtyi Rautajärvelle Rauha Pätiälän kasvatiksi. Rauha Pätiälän siskolla Hanna Raudalla oli kasvattina Matti Koskinen. Taina Salokangas ja Matti Koskinen avioituivat ja muuttivat Helsingiin. Nämä tiedot antoi Tainan tytär Annukka Barron ja Rautajärven asioita hyvin tunteva Mervi Kortelahti. Kiitos paljon heille! Sulo Salokangas siirtyi Ouluun, jossa kuoli 6.12.1971. Artikkelin loppuun laitan kuvan hautakivestä.

V.S. Salokangaan myöhemmistä vaiheista kertoo parhaiten seuraava Sotasokeiden julkaisema  muistokirjoitus:

 

 

Muistokirjoitus

Klikkaamalla kuvaa saat sen auki omaan ikkunaansa. Siellä sitä klikkaamalla saat sen suurennettua.

Lyhyesti:
Keskikoulu Tampereen lyseossa.

Kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista 1932.

Reservinvänrikki 1934.

Kansakoulunopettaja Etelä-Pohjanmaalla 1934 – 1938.

Talvisodassa joukkueenjohtaja Jr 41:ssä.

Jatkosodassa komppanian päällikkönä JR 16:ssa.

Haavoittuminen jalkaan 1941.

 

 

Sodan jälkeen Sakari toimi pääesikunnassa hoitaen puolustusvoimien opetus-, filmi-, julkaisu- ja valistustoimintaa.

Vehkajärveläisille Sakari oli tuttu nimenomaan valokuvaajana. Sakari kuvasi paljon maisemia, ihmisiä ja rakennuksia Vehkajärvellä ja muuallakin Kuhmalahdella. Hän kuvasi myös paljon Helsinkiä sekä kirkkoja ja kappeleita ympäri Suomea.
Hän julkaisi myös kirjoja sekä oli tekemässä ja käsikirjoittamassa lyhytelokuvia. Seuraava linkki kertoo elokuvatuotannosta: https://www.elonet.fi/fi/henkilo/117469

Sakari oli naimisissa Tellervo o.s. Juntusen kanssa. Avioliitto oli lapseton.

 

 

Kirje Kuhmalahden kunnanhallitukselle

Sakari halusi jakaa kuvansa kuhmalahtelaisten käytettäväksi. Hän lahjoitti 102kpl negatiiveja Kuhmalahden kunnan säilytettäväksi oheisen kirjeen mukaisesti. Negatiivien mukana on myös luettelo kuvista. Kyseinen kokoelma on nyt digitoitu, ja se on katsottavissa osoitteessa: Linkki valokuvakansioon

Kuvatekstit on kirjoittanut Marja-Leena Lahtinen. Kuvan tekstit ja muut tiedot saa näkyviin kuvakansion selainikkunassa oikealla ylhäällä olevasta pienestä i-kirjaimesta painamalla.

Kuvat on digitoitu valokuvaskannerilla suoraan negatiiveista, jotka ovat kokoa 6 x 6cm. Kuvat ovat varsin laadukkaita.

Sakari kuvasi paljon. Niinpä herää kysymys, missä kuvia on katsottavissa. Oheinen kirje kertoo osan olevan kansallismuseon kokoelmissa. Asiaa sieltä tiedustellessani sain seuraavia lisätietoja Museoviraston Saija Kainulaiselta:

“Kyllä, kyseiset kokoelmat löytyvät meiltä numeroilla HK19541130 ja HK19520111. Molemmissa on noin 50 kuvaa. Lisäksi V.S. Salokangas on luovuttanut negatiiveja. Negatiivit löytyvät numeroilla 46134-46261 ja 48079-48267.”
Lisäksi hän kertoi: “Kuvista vain muutama on digitoitu. Digitoidut kuvat löytyvät Kuvakokoelmat.fi-palvelusta seuraavilla hauilla: HK19541130:% ja HK19520111:%”
Säilytyspaikka sijaitsee osoitteessa Sturenkatu 2a, Helsinki.

Lisäksi Helsingin kaupunginmuseossa on kuvia, esim: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002zva

Kuvia löytyy myös ihan “googlaamalla” laittaen hakusanaksi v.s.salokangas

Sakari Salokangas kuoli Helsingissä 17.9.1969. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Hauta löytyy hautausmaalta seuraavilla tiedoilla: “Uusi alue, Kortteli 12, rivi 9, hauta numero 165”.
Seuraavassa Pauli Kivimaan ottama kuva hautakivestä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sulo Salokangaan hautakiven kuva löytyy seuraavasta linkistä: http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=fi&code=262&id=16727

Sulon pojan Vesa Salokangaan muistokirjoitus löytyy osoitteesta http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/helmi11/10171524.xml

Toivottavasti tämä artikkeli on hyödyllinen. Tietoa on varmaan olemassa paljon enemmänkin. Toivon kommentteihin tulevan tietoja ja muisteluksia Sakarista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linkki valokuvakansioon

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Sen on tilannut jo 136 muutakin!