Kuoro, jossa on karismaa
Istuin eilen Touhulan pihassa odottelemassa Heinäkuoron konsertin alkamista. Ihastelin Touhulan päällä lentelevää sudenkorentojen parvea. Yleisöä tuli paikalle enemmän kuin koskaan ennen. Siinä penkillä istuessani kuulin kahden minulle oudon leidin keskustelevan tulevasta konsertista. Toinen heistä sanoi: “Näissä konserteissa on kuulemma aina hyvä tunnelma.”
Konsertti meni hyvin, yleisö tuntui olevan näkemäänsä ja kuulemaansa tyytyväinen ja kuoro oli konsertin jälkeisessä euforian tilassa. Kuoro asettui pihalle valokuvaan, ja yleisö jäi vielä hyväksi aikaa seisoskelemaan lämpimään kesäiltaan. Taas kuuntelin kommentteja: “Yllättävän hyvä”, “Laulamisen ilo näkyy”, “Jokainen kuorolainen pääsee esiin”, “Olipas mukavaa” ja “Tässä kuorossa on karismaa.”
Mistä kuorolaulamisessa lopulta on kysymys? Mistä syntyy konsertin tunnelma tai kuoron karisma? Monesti kuoroissa korostetaan sitä, että laulut osataan, ne lauletaan puhtaasti ja eri äänet sointuvat hyvin yhteen. Puhdas ja kirkas laulanta voi kuitenkin jättää kuulijan kylmäksi, jos siinä ei ole yhtään tunnetta mukana tai kontakti yleisöön jää vajaaksi. Me Heinäkuorossakin pyrimme toki mahdollisimman tarkasti laulamaan oikein, kirkkaasti ja hyvällä äänenmuodostuksella. Väittäisinpä, että vielä enemmän kiinnitämme Kaisan ja Arin johdolla kuitenkin huomiota tulkintaan ja tekstin välittämiseen kuulijoille. Kun tulkinta on vahva ja yhteys yleisöön kunnossa, niin se antaa anteeksi pienet virheetkin. Ilo näkyy, kuuluu ja tuntuu.
Heinäkuoro on merkillinen kuoro. Se tavoittaa aivan erityisen vahvan yhteyden yleisöönsä, mihin vain harva kuoro pystyy. Konsertissa me laulajat näemme kuorokorokkeelta käsin, miten eri laulut koskettavat ihmisiä, miten yleisö osallistuu illan ohjelmaan ja on kuoroa lähellä. Osan tästä taiasta synnyttää tietysti Touhulan loistava yleisö, joka hengittää Heinäkuoronsa mukana. Yhteys yleisöön luo vahvoja siteitä myös kuorolaisten välille, ja kun kuorossa on hyvä henki, se näkyy varmasti myös yleisölle. Positiivinen kierre siis.
Oli ilo laulaa teille! Me teemme tätä yleisömme vuoksi. Ensi vuonna tavataan taas!
Ääneni laulaa nyt aamujen kasteet
ja se murheet itkee ja kaipuun tähtien vyön
kuiskien kurkottaa kesäisiin öihin
ja voimansa näyttää
yhdessä sydämet lyö.Laulua elämä soi, säv. ja san. Mia Makaroff
PS: Tänä sunnuntaina Heinäkuorolla on vielä tunnin mittainen kirkkokonsertti Kuhmalahden kirkossa klo 16 alkaen. Tervetuloa sinne!