Epätoivoinen teko (Polkupyörällä Pajulaan 18.7.)

Kopioin suoraan sanomalehtikirjoituksen lauantailta 21.5.1960. Lehtileikkeestä ei käy ilmi sanomalehden nimi, muistelen puhutun Keskisuomalaisesta.

“Ylirasittuneen äidin epätoivoinen teko Kuhmalahdella

Järkyttävä murhenäytelmä tapahtui myöhään keskiviikkoiltana Kuhmalahden Paulan kylässä, Pajusen pikkutilalla. Emäntä Aune Pajunen otti itse ja tarjosi neljälle lapselleen bladania, tappavaa myrkkyä, yskänlääkkeenä.

Metsätyömies Oiva Pajusen muutaman hehtaarin suuruinen pikkutila sijaitsee syrjässä kulkukelpoisista teistä metsän keskellä, josta viestit kulkeutuvat hitaasti maailmalle. Keskiviikkoiltana oli perheen äiti, 35-vuotias Aune Pajunen häärinyt tavanmukaisissa askareissaan ja klo 21 tienoissa hän tarjosi nukkumaan meneville lapsilleen tyhjään yskänlääkepulloon panemaansa pladania yskänlääkkeenä. Nuorimmat lapset, 10-vuotias Tarmo Oiva ja 9-vuotias Terttu Helena nauttivat lääkkeet, jota äiti oli ensin ottanut. Vanhimmat lapsista, 11-vuotias XX ja 13-vuotias XX (Liisa: poistin nimet) ottivat myöskin myrkkyä suuhunsa, mutta tulivat sitten epäileviksi ja sylkäisivät sen suustaan ehtimättä sitä vielä niellä. Äiti ja nuorimmat lapset menehtyivät ankariin tuskiin 10-15 minuutin sisällä, vaikka heistä jokainen yritti vielä huuhdella sisuksiaan vedellä ja maidolla. IMG_2974[1]

Oiva Pajunen oli pilkkomassa vajassa polttopuita ja hän riensi kiireesti avunhuudot kuultuaan hätään ja teki asian hyväksi mitä voi. Välillä hän juoksi lähimpään naapuriin toista kilometriä pitkän matkan apua hakemaan. Täältä lähti emäntä edelleen soittamaan paikalle lääkäriä ja Pajunen palasi takaisin kotiinsa. Uhrit tuotiin metsän halki hevoskyydillä naapuritalon pihaan, jossa Kuhmalahden kunnanlääkäri totesi ainakin kolme elottomiksi. Myrkky oli vaikuttanut jossain määrin myöskin XX-tyttöseen, joka sai ensiavun ja myöhemmin yöllä hänet toimitettiin Orivedelle sairaalahoitoon. Tutkimusten perusteella kävi selville, että emäntä oli saanut bladania eräästä lähistöllä sijaitsevasta talosta käytettäväksi marjapensaiden ruiskuttamiseen.

Oiva Pajunen kertoi eilen häntä asioilla kyydinneelle toimittajallemme että perhe-elämä oli rakoillut viime aikoina osin puutteen ja perheen äidin sairaalloisuuden vuoksi. He menivät naimisiin v. 1947 ja neljä lasta syntyivät lyhyin väliajoin mikä jo yksistään pani äidin kestokyvyn koetukselle. Molemmat kuitenkin pitivät lapsistaan paljon. Useasti aikaisemminkin heikkoina hetkinään oli emäntä uhannut lopettaa itsensä ja lapsensa minkä vuoksi isäntä oli tarkoin piilottanut edellisvuoden ruiskutuksista jääneen bladanin.”

Toinen artikkeli:

“Kuhmalahden murhenäytelmän uhrien hautajaiset eilen

Sunnuntaina siunattiin Kuhmalahdella Vehkajärven hautausmaalla haudan lepoon emäntä Aune Pajunen ja hänen kaksi lastaan, 9-vuotias Tarmo Oiva ja 8-vuotias Terttu Helena, jotka järkyttävällä tavalla saivat surmansa tk. 18 päivänä. Saattoväkeä oli runsaasti, alun kolmattasataa henkeä ja siunaustilaisuudesta muodostui vaikuttava surujuhla. Äidin arkku laskettiin haudan keskelle ja lasten maallinen maja sen kummallekin puolen. Opettaja K.J. Lähteenmäki lauloi Lasten virren ja ruumiinsiunauksen toimitti rovasti Anton Lannetta. Hän puhui kiusauksista, joita oli tullut ylirasittuneen perheenäidin kohdalle. Lapsille hän kohdisti kauniita sanoja ja lohdutti surevia omaisia. Pajulan kansakoulun oppilaat lauloivat kahdelle joukostaan poistuneelle, koulussa erittäin hyvin menestyneille tovereilleen. Hautakumpu peittyi seppeleistä ja kukkalaitteista.”

 

 

 

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Sen on tilannut jo 135 muutakin!