VNS100: La Haute Couture à Vehkajärvi

Sitä ei äkkiseltään uskoisi, että muoti on se aihe, joka sai ensimmäisissä Vehkajärven nuorisoseuran kokouksissa ja kulttuurilehti Pilkkeissä aikaan vilkasta keskustelua! Vehkajärvi kun ei ole ainakaan tähän asti ollut kovin tunnettu muodin mekka. Kuitenkin eräässä varhaisessa VNS:n kokouksessa oli ollut keskustelunaiheena naisten koristelunhalu. Tämäpä aihe oli jäänyt nimimerkin Kerake hampaankoloon. Hän kirjoittaa ensimmäisessä Pilkkeessä seuraavasti:

“Eiköhän juuri pojan katse viivähdä enemmän aikaa sen tytön päällä, joka on ”tällätty” oikein nätiksi ja fiiniksi, vieläpä pisara muutama hajuvettäkin niissä somasti aaltoilevissa rimpsuissa – Mitenkä on mukava pitää kättänsä tuon tytön kureliivien kuristamalla vyötäisellä. Kuinka on kevyt tanssittaa tyttöä, jonka tanssikenkäin korot ovat korkeammat, kuinka jne —-“

Kerakkeen pääväite on kuitenkin se, että muotioikut eivät ole pelkästään naisten heikkous, vaan että miehetkin sortuvat vaatteilla koreiluun:

“Ajattelemme, minkälainen puku se parhaiten sopisi –  Nuo leveälahkeiset housut taitaisi olla muotikkaammat— Mitähän varten se silkkinenäliina loistaa tuossakin pikkutaskussa? Kyllä sitä on miehissäkin muodin orjia, jos kaikki viitsisi kertoa.” 

Vuoden 1917 muotia Tampereelta. Kuva: Matti Luhtala. Lähde: Tampereen museot

Lisäksi Kerake rinnastaa muodin muihin miehisiin paheisiin, kuten tupakkiin ja väkijuomiin. Hän lopettaa kirjoituksensa ohjeeseen nuorille naisille:

“Ja nuoret naiset muistakaat, että nuoressa miehessä pitää olla ylevyyttä ja hyveitä, hänen tulee taitaa elämässä muutakin, kuin ajatella ulkomuotoansa, tupakoita, juopotella ja tanssia.” 

Kerakkeen kirjoitus sai nimimerkin Malakias miehisen sisun kuohahtamaan niin, että tämä kirjoitti aiheesta vastineen seuraavaan Pilkkeeseen miehiä puolustaakseen.

“Ei koskaan ole miesten pukineissa ollut sellaisia rimssuja ja heputuksia kuin naisten. Naisten vaatteissa löytyy niin paljon erilaisia koristeita, niin ettei niitä voi luetellakaan. Ja ei yksin vaatteissa vaan myöskin päässään he kantavat kaikenlaisia himpuloita. Ei passaa lähes tulkoon puhua miesten muodista. Ei sen yksinkertaisempaa pukua voi ollakkaan kuin miehellä on. Ei se ole mikään herrastuskappale se penkala siinä takin etutaskussa, vaan se on tuiki tarpeellinen vehje, vaikka viime numerossa sanottiin sen olevan herrastuskappaleen.” 

Malakias on selvästi näreissään myös naisten vaihtelunhalusta vaatteiden suhteen. Hänen mukaansa lakkia voisi vaihtaa vähän harvemmin, eikä lakkien ulkoasukaan tunnu kovasti miellyttävän:

“Mutta mitä naisiin tulee niin he ovat tulleet näinä vuosina mahdottoman vaativaisiksi. Ei niille hienokaisille kelpaa edes yksi hattu tai lakki vuodessa, vaan sitä täytyy vaihtaa joka toinen kuukausi. Kyllä kai ne pitäisi niitä kauvemmankin aikaa, mutta kun se muoti muuttuu, ja he tahtovat kulkea muodin mukana. Ei ole sitten väliä, on se hattu joko niin kuin ämpäri kumollaan, tai sitten kuin jokin leija, kananhäntäsulkia päällä, mutta muodin tasalla sitä pysyä täytyy, on minkälainen hyvänsä.

Keskustelu jatkuu vielä kolmannessakin Pilkkeessä. Siellä Kerake vastaa Malakiaalle jo vähän sovittelevampaan sävyyn, pitäen samalla kertaa sekä miesten että naisten puolia. Kerake kirjoittaa esimerkiksi näin:

Muodista sanoo sananlasku: ”Narrit niitä keksivät ja viisaat apinoivat niitä.” Turhan korea puku on samanlaisen mielen kuvastin. Eräs henkilö antoi minulle sen neuvon: “Pue itsesi niin, ettei kukaan jälestäpäin muista miten olit puettu!” Käsille siis kotoinen kangas, siitä siisti yksinkertainen puku, se on Suomen miehen ja naisen kunnia ja koriste.

Kerake taisi tietämättään linjata vehkajärvisen pukeutumistyylin vuosisadaksi eteenpäin: “Pue itsesi niin, ettei kukaan jälestäpäin muista, miten olit puettu!” Kerake päättää kirjoituksensa sovinnoneleeseen, joka myös päättää tämän mielenkiintoisen muotikeskustelun:

“En viitsi enempää ”Malakiaan” kanssa väitellä tästä asiasta. Ehkä hänkin on mielestänsä oikeassa sillä parempi on laiha sovinto kuin lihava riita. Piirrän pisteen perään. Kerake.”

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Sen on tilannut jo 135 muutakin!