VNS100 Syntymäpäiväjuhla 18.7.

Nuorisoseuran 100-vuotissyntymäpäivää vietettiin 18.7.2017 kello 15 alkaen Touhulassa.

Juhlapuheen piti kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti Kuhmoisten Kissakulman Nuorisoseurasta.

Unnaslahden puheen johtolanka oli yhteisön voima. Lainaukset puheesta.

“Nuorisoseurat rakensivat itsenäiselle Suomen kansallisvaltiolle perustuksia ikään kuin kivi kiveltä ja tiili tiileltä ne muurasivat pohjaa, jonka tulisi kestää henkiset ja aineellisetkin järistykset.”

“Yhteisön voima tulee esille, kun jotain suurta ja merkittävää tapahtuu sanalla uudistaminen. Voimaa tarvitaan myös silloin, kun jotain saavutettua ja arvokasta täytyy puolustaa. Kolmas taso on arkipäivä, jossa voima kasvaa parhaiten vapaaehtoisuudesta.”

“Yhteisön voima alkoi kasvaa nuorisoseuraliikkeessä 1800-luvun lopulla.”

“Toimettomuus voitiin korvata harrastuksilla, kilpaileminen voitiin kohdistaa pahan sijasta hyvään, voimia voitiin käyttää nurkkakivien vääntöön ja hirrenveistoon, epämääräinen metelöinti voitiin ohjata näyttämölle vuorosanoiksi, ja hyville laulajille perustettiin kuoro.”

“Yhteisö alkoi voimistua, hyväksyntää ja tukea alkoi virrata julkisen hallinnon, kirkon ja järjestysvallan taholta. Havaittiin esimerkiksi kansansivistyksen jatkuva kohoaminen.”

“Kaikkialla Suomen maaseudulla nuorisoseurojen lukutuvat, omat kirjastot, seuranäyttämötoiminta, laulu, soitto, urheilu, raittiuskasvatus ja hyvät käytöstavat jalostivat kovassa ruumiillisessa työssä uurastavia ihmisiä valamaan pohjaa suomalaisuudelle ja itsenäiselle valtiolle. Tasa-arvoisuuteenkin osattiin suhtautua luonnollisena asiana valitsemalla naisia puheenjohtajan tehtäviin.”

“Kun nuorisoseuroissa jo varhain hyväksyttiin käytäntö, että harrastavien nuorten yhteisössä sai olla vanhempiakin ihmisiä, syntyi perhejärjestö, joka elää vielä.”

“Yhteisön voimalla on rakennettu ja ylläpidetty palveluita. On nostettava hattua korkealle talkootyön tekijöille ja yhteishengen ylläpitäjille.”

“Mansikkajuhlissa on piirteitä ja vaikutteita kirkollisesta ja maallisemmasta juhla- ja kokoontumisperinteestä.”

“Syntymäpaikoiltaan irti revityt karjalaiset oli saatava, ja heidät saatiin mukaan yhteisiin rientoihin laulamaan, soittamaan, tanhuamaan, näyttelemään ja urheilemaan ikäistensä kanssa ja aloittamaan elämä uusissa maisemissa. Nuorisoseura oli hyvä paikka niin hämäläisille kuin karjalaisillekin.”

“Jo aikaisemminkin, melkein sata vuotta sitten nuorisoseuroilla oli sovittelijan rooli epäpoliittisena hyvien harrastusten järjestönä tilanteessa, missä ommeltiin haavoja kiinni sisällissodan jälkeen.”

“Nuorisoseurat ovat eräällä tavalla kotiseutuyhdistyksiä kukin omalla kulmakunnallaan. Seurojen vastuulla on arvokkaita rakennuksia. Nuorisoseuroilla on paikallisia perinteitä vaalittavana.”

“Ahomansikoista on siirrytty sujuvasti puutarhamansikoihin. Ei muutos sen kummallisempaa ole. Ja mansikkajuhlaperinteessä kannattaa kulkea käsi kädessä seurakunnan kanssa.”

“Onko nuorisoseuralla tulevaisuutta? Onko yhteisöllä voimaa? Näihin kysymyksiin vastatakseen on ladattava itseensä toiveikas tulevaisuuden näkymä. Menestys ja jatkuvuus on meistä jokaisesta kiinni. Eikö ole hauskempaa yhdessä pyrkiä eteenpäin ja saavuttaa tavoitteita?”

“Ajankuva on, että entistä enemmän pienyhteisöt joutuvat toimimaan omin eväin kansalaisjärjestöjen kautta ja vapaaehtoisten ehtimisen ja jaksamisen varassa. Yhteiskunnan palvelut vetäytyvät reunoilta keskuksiin, mutta luonnonkauneus, rauhallinen elinympäristö ja pienyhteisössä elävien ihmisten yhteistoiminnan kyky ei katoa täältä, vaan joka kesä puhkeaa uuteen kukkaan.”

Nuorisoseuran esimies Juha-Pekka Pettersson käsitteli puheessaan seuran nykytoimintaa ja tulevaisuutta. Lainaukset puheesta.

“Kiitos kaikille teille jäsenet ja yhteistyökumppanit, te olette se voima jolla tämä seura on toiminut läpi vuosisadan ja jatkaa edelleenkin.”

“Seura toimii edelleenkin alkuperäisten ylevien arvojen kuten Osallisuuden, Yhteisöllisyyden ja Yhdenvertaisuuden mukaan.”

“Alkuaikojen nuorten koulutukselliset tavoitteet ja urheilutoiminta on kallistunut enemmänkin tilaisuuksiin joissa luodaan puitteita ihmisten tapaamiselle, pysähdytään hetkeksi kiireisessä arjessa, annetaan aikaa ystäville, turistaan nykyhetkestä, muistellaan vanhoja tai ollaan vaan yhdessä ja läsnä.”

“Koulutuksellista puolta kannattelee digipiiri sekä tänä vuonna tiiviimmin takaisin Nuorisoseuran helmaan palannut Vehkajärven Teatteri, joka toimii Valkeakosken Opiston ohjauksessa. Eikä unohdeta kylätaiteilijoiden kiertokoulua.”

“Nuorten koulutustehtävänä voidaan hyvillä mielin pitää myös kesäkahviota, sieltä moni oman ja lähikylien nuori on ottanut ensikosketuksensa työelämään.”

“Kangasalan kunnassa Vehkajärven nimi on mukana kylähelmien listalla, jonka yhtenä perusteena on kylän toiminta ja elinvoimaisuus. Vehkajärven kaikki asukkaat, yhdistykset ja toimijat ovat tämän takana.”

“Hyvin arvoja kuvaavaa toiminnassa kautta aikojen on ollut ja on edelleenkin myös uusien ja vapaa-ajan asukkaiden avoin ja mukaansa tempaava vastaanottaminen kylän toimintaan.”

“Mitä huominen tuo tullessaan? Ainaisjäsenlukumäärä vähenee uhkaavasti ja tässä kohtaa kääntyisinkin kaikkien teidän puoleen ja antaisin ajatusta hautumaan: Miten voisin omalta osaltani taata tulevaisuuden ja seuran jäsenmäärän pysyvyyden.”

“Kehotus tarkoittaa pohdintaa miten voisin istuttaa ajatuksen seuraan kuulumisesta tuleville sukupolville, ystäville, uusille ja vanhoille naapureille, vastaantulijoille jne huolimatta siitä, vaikka he eivät kylillä vakituisesti asustaisikaan.”

“Mitä toimintaan tulee niin uskoisin toiminnan edelleenkin olevan aktiivista, ajan hetkeen mukautuvaa vanhoja Nuorisoseura-arvoja kunnioittavaa. Pidetään yhteisestä aktiivisesta tulevaisuudesta yhdessä huoli.”

Kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti, rouva Outi Pettersson ja VNS:n esimies Juha-Pekka Pettersson.
Kaikkien kyläläisten oma ope Esko Lahtinen lausui runoja vanhoista Pilke-lehdistä.
Paikallinen kotiseututietäjä ja historiapankki Kimmo Nieminen kertoi VNS:n perustamisesta ja alkuvaiheista.
Heinäkuoro vastasi musiikista, johtajana Kaisa Pärnänen. Kuoroa avusti huilulla Katri Remell. Laulut: Kesäpäivä Kangasalla, Kodin kynttilät, Vehkajärvi-valssi, Kasvupaikka ja yhdessä yleisön kanssa Hämäläisten laulu.
VNS:n sihteeri ja kesäkahvilavastaava Anne Ahola.
VNS:n varaesimies Mikko Kylänlahti ja tytär Noora.
Kaisa Mattila, Minna Nuutila ja Anna-Riina Salkolahti ovat iloisia nuorisoseuralasia.
Nuorisoseuralaisuus on toveruutta. Tarja Salminen ja Eila Unnaslahti.
Nuorisoseuralaisuus on kylien välistä ystävyyttä. Kyösti Kettula ja Eila Unnaslahti.
Yhteistyökumppaneita edustivat mm. Oiva Vierikka, Jyrki Kylänlahti ja Pertti Alanko.
Kahvijonossa tavattiin tuttuja ja muisteltiin menneitä. Juhlaan osallistui noin 90 henkilöä.
Raili Mattila, Anna-Riina Salkolahti ja muuta juhlakansaa.
Juhlakakku voitti talvella VNS100-leivoskilpailun. Kakku kuvaa vehkajärveläistä maisemaa ja sielunmaisemaa. Kakun miedon vihreä kermavaahto kuvaa Vehkajärven luonnon vehreyttä, mansikat muistuttavat perinteisistä mansikkajuhlista ja mustikat on poimittu kakkuun kirkkoharjusta. Mustikat ilmentävät myös järven sinisyyttä. Kakku maistui todella hyvältä. Voittajakakun ideoi Anne Ahola. (Valitan, en huomannut kuvata kakkua ehjänä.)
Kauniit kukka-asetelmat ihastuttivat.

Pönötysjuhlien puhujapöntto.
Tilaa uutiskirje sähköpostiisi. Sen on tilannut jo 136 muutakin!