Pää pyörällä ja reppu ritsillä
Se oli yksi niistä kesän kuumimmista päivistä, kun 12 vehkajärkistä lähti polkien tutustumaan Kuhmoisten luontoon. Retken tarkoituksena oli tutkia, miksi Sibelius vietti nuoruudessaan kesiä Kuhmoisissa. Siksi matkareitti kulki halki monen moisen maiseman läpi. Vehkajärven koululta lähdettyä ohitettiin Mattilankylä, survaistiin metsäpokluja Pahajärven metsien läpi Liehunkulmalle ja edelleen rallitietä Päijälään.
Päijälästä matka vei Pukarajärven kautta uintiajatuksen Hahmajärvelle ja mäkimatteja pitkin kohti Kuhmoisten kirkonkylää ja kirkkoa. Pyöräilijät yrittivät helteessä keskittyä ympäristön ääniin. Katse vain tuppasi enemminkin hakemaan vesipulloa ja hallusionaattia varjoisasta alamäestä.
Retken päätepiste oli Papinsaaren hautuumaa. Niille, jotka pääsivät vielä omin avuin hautausmaalta oli tarjolla uinti Päijänteessä ja käärinliinojen vaihto tuoreisiin, jotta kehtiasi liittyä lomailevien ihmisten joukkoon sammuttamaan sisäistä paloa Sahanrantaan. Palon sammuttamisen jälkeen pyöräilijät olivatkin sopivan rentoja nauttimaan Kuhmoisten kesäteatterin esittämästä hempeästä rakkausdraamasta.
Eikö muuta? Toki. Pysädyimme kotiseutuneuvoksen opastamana reitin varteen osuneisiin kultturikohteisiin. Päijälän rukoushuone, Vanha-Puolamäen kotiseutumuseo, Kuhmoistenkirkko, Papinsaaren hautausmaa ja siunauskappeli, Sahanranta ja Kalholanniemen kesäteatteri.
Löytyikö retkellä vastausta Sibeliuksen mielenmaiseman kuvaamiseen, vai oliko retki pelkkää suorittamista? Löytyi sekä vastauksia että kysymuksiä. Kuulimme ikimetsän hiljaisuuden, karhun raapiman punrungon natinan, sykkeemme väkevät vaihtelut mutkaisella ja mäkisellä tiellä ja aistimme Vanha- Puolanmäen isäntien maanpuolustustahdon. Ja koimme tietenkin janon, joka ajaa eteenpäin ja sen sammuttamisen riemun. Kaikenkaikkiaan koimme miten metsä on aikoinaan vaikuttanut ihmisten mieliin. Metsä oli läsnä jokapäiväisessä elämässä. Se saneli elämisen ehdot. Sen Sibelius oivalsi Kuhmoisissa.
Matkalla heräsi kysymyksiä nykyelämästä. Olivatko kirkon ovet sulkeutuneet, kun työehtosopimukset määrittävät ovien aukaisua enemmin kuin lähetyskäsky. Määrittääkö raha hautausmaan ilmettä enemmän kuin kulttuuriarvojen vaaliminen, kun ylivanhat hautamuistomerkit kootaan kasoihin aidanreunoille , jos hautojen vuosimaksut eivät tavoita sammuneita sukuja. Maksaako vaivaa kukittaa kuhmoisten kesäteatterin näyttelijöitä, jos he eivät vastaa huuton vierailemalla Touhula teatterissa tutkimassa, miltä pohjalta vehkajärviset esityksiä arvioivat.
Kysyvä pyöräilijä ei eksy. Pyörät palasivatkin ensimmäisinä Vehkajärvelle. Tunteja myöhemmin pyöräilijät löysivät pyöränsä sovitusta paikasta. Kiitos siitäkin vehkajärkiselle mielenlaadulle.