Kylien ja kunnan yhteistyö tapaamisen teemana

Tiistaina 11.10.2016 kello 18 Vehkajärven nuorisoseuran Touhulaan kokoontui Kangasalan kylien edustajia Vehkajärveltä, Kuhmalahdelta, Pohjasta, Tiihalasta, Iharista, Raikusta, Kuohenmaalta ja Lahdenkulmalta ja kunnasta johtajat Oskari Auvinen ja Jarmo Kivineva sekä puutarhuri Jari Järvinen. Mukana olivat myös Marja Vehnämaa Pirkan kylistä ja kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi Kantri ry:stä. Tilaisuuteen osallistui 27 henkilöä.

Ensin juotiin kahvit ja nautittiin erittäin runsaasta ja maukkaasta tarjoilusta. Kun suu oli voideltu ja kuultu Kimmo Niemisen lyhyt selostus Touhulan rakentamisesta, päästiin asiaan.

img_44621

Teemana yhteistyö

Marja Vehnämaa johdatti keskustelua, jonka teemana oli kylien ja kunnan välinen yhteistyö ja sen kehittäminen uudelle tasolle aina kumppanuuteen saakka. Vehnämaa totesi, että kolmatta sektoria kyllä kaivataan pelastamaan koko maailma, mutta todellisuudessa yhteistyö jää puheiden tasolle. Jotta yhdistykset ja kunta toimivat järkevästi yhdessä, tarvitaan hyvä luottamus ja aito keskusteluyhteys. Kumppanuus ei synny hetkessä, mutta se on mahdollista, kertoi Vehnämaa ja mainitsi esimerkkejä Nokialta ja Ylöjärveltä.

Kunnanjohtajan katsaus

Kunnanjohtaja Auvinen kiitteli, kun väkeä oli runsain joukoin paikalla. Hän kertoi, että parhaillaan on menossa isoja asioita, jotka vaikuttavat maaseutuun. Yksi on maakuntakaava, joka on parhaillaan nähtävänä ja jossa on linjauksia, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Toinen on kunnan strateginen yleiskaava, jossa laaditaan maankäytön linjaukset tuleville vuosikymmenille ja jossa nostetaan esiin kylähelmiä eli aktiivisen toiminnan alueita. Kuhmalahden aluetta koskee parhaillaan Pennon ja Pohjan kyläkaavat ja Kuhmalahden rantaosayleiskaava.

Vapaa-ajanasukkaat ja maaseutu kokevat arvonnousun

Oskari Auvisen mukaan yleinen suhtautuminen kesäasuntojen vakituiseen käyttöön on tulevaisuudessa suopeampi kuin mitä se on tähän asti ollut. Auvisen mukaan Kangasalla on 4500 vapaa-ajanasukasta ja heidät pyritään huomioimaan viestinnässä, koska vapaa-ajanasukkaat ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä ja heillä on yhä vahvempi osuus kunnan toiminnassa. Koska sote-uudistus siirtää kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen maakunnalle, joutuvat kunnat hakemaan uutta roolia. Auvinen kertoi elinkeinoelämän, vapaa-ajan, matkailun ja kulttuurin painoarvon nousevan jatkossa.  Monia mahdollisuuksia on, sanoi Auvinen. Tampere on lähellä ja Kangasalla on laaja maaseutu. Kunta haluaa profiloitua ruokaan ja alkutuotantoon, ja kunnalle on tärkeää, että yrityksillä on hyvä olla. Auvinen muistutti, että kunnassa on isoja ruokafirmoja kuten Linkosuo ja Saarioinen sekä kasvihuonetuotantoa.

Marja Vehnämaa kehaisi Kangasalan kyliä ja kertoi, että parhaillaan Kangasalla on Pirkanmaan vuoden kylä ja vuoden kyläteko tunnustus. Vehnämaa kertoi kuulleensa ilosanomaa Turun yliopistosta. Yliopiston selkeä viesti on, että kaikelle keskittämiselle pitää laittaa jarrut kiinni. Biotalous on tulevaisuuden ala, ja biotalouden edellytys on toimiva maaseutu.

img_44651

Entinen koulu kiinnosti

Vehkajärveläisiä kiinnosti entisen koulun kohtalo. Kunta myy koulua omakotitaloksi ja lehdissä on kirjoiteltu kunnalle tuottamattomien kiinteistöjen purkamisesta. Nuorisoseuran ostotarjoukseen ei ole vastattu. Kunnanjohtaja Auvinen kertoi, että kyliä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja että kunta on valmis vuokraamaan koulun kyläläisille samoilla ehdoilla kuin muutkin kylät ovat ottaneet kylätaloja kontolleen. Entinen koulu myydään avoimesti ja käyvällä hinnalla. Kunta haluaa luopua kiinteistöistä, jotka eivät ole kunnan palvelutarjontaan liittyviä. Muissa kylissä talkootyötä on arvostettu vuokraamalla kiinteistö nimellisellä vuokralla. Kunta ei voi myydä kiinteistöjä alle tasearvon eikä luovuttaa omaisuutta, esimerkiksi tonttia. Vehkajärveläiset toivoivat, että kiinteistövälittäjä kertoo rehellisesti mikä koulun kunto on.

Kylähelmet

Marja Vehnämaa palautti keskustelun kunnan ja kylien yhteistyömahdollisuuksiin kysymällä mitä ne voisivat olla. Esille nousi ideoita venepaikkojen vuokraamisesta, levähdyspaikkojen ja teiden varsien kunnossapidosta. Kunnan Jarmo Kivineva kehotti toimijoita panostamaan kylien kaavoihin, jossa esimerkiksi asukkaat voivat osoittaa hyviä rakennuspaikkoja. Valmistelussa oleva strateginen yleiskaava on tärkeä asumisen ja yrittämisen kannalta. Lahdenkulman edustaja kysyi mitkä kylät ovat kylähelmiä. Tähän ei kunnan miehet pystyneet vastaamaan, vaan kehoittivat katsomaan netistä sitten kun luonnos tulee nähtäville. Kylähelmiä ovat kuulemma aktiivisen kylätoiminnan alueet, ja niitä ovat kylätalon omaavat kylät, ja jos kylässä on puhdas ja likainen vesi.

Arja Marttala huomautti, että peräkylien tontteja ja rakentamispaikkoja tulisi kunnan toimesta mainostaa enemmän. Anna Kulmakorpea mietityttää muiden kylien kuin kylähelmien kohtalo. Pyyhitäänkö muut kylät ja alueet tyystin kartalta, kuten on käynyt muualla Suomessa.

Vehnämaa sai siitä aiheen kysyä, että minne Kangasalla mennään asumaan? Paljon puhutaan kaupunkiasumisesta, mutta joissakin kunnissa maaseutu on vetovoimaisempi. Kunnanjohtaja Auvinen kertoi kunnassa olevan tarkat tilastot. Ne kertovat, että väki vähenee Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Nauhataajamaan muutetaan, erityisesti Tampereen läheisyyteen. Joukkoliikennekäytävä on tärkeä, ja kerrostalot kiinnostavat enemmän kuin omakotitalot, ainakin rakennusliikkeitä. Auvinen kuitenkin kertoi, että kannattaa vaikuttaa. Kaavoitusprosessissa kuulemma käydään huolellisesti palaute läpi. Kivinevan mukaan rakennuspaikkoja voi siirtää ja Pelisalmesta itään on tulevaisuudessa helpompi saada asutusta.

Lahdenkulman edustaja totesi, että kunnan suunnitelmat ovat mahtavia, mutta kun rakentajaehdokas astuu kunnantoimistosta sisään, paistaa siellä läpi ”ei voi” -asenne ja rakentajaehdokas joutuu vetäytymään hankkeestaan. Marja Vehnämaakin vahvisti kuulleensa eri tilaisuuksissa, että Kangasala on haukutuin paikka tässä asiassa. Kivineva valoi uskoa, että uusi maankäyttö- ja rakennuslaki helpottaa rakentamista haja-asutusalueelle. Vehnämaa kehotti kyliä tekemään kyläsuunnitelman, joka kunnan pitää huomioida taustamateriaalina. Anna Kulmakorpi auttaa pyydettäessä kyläsuunnitelmien laatimisessa.

Kuohenmaalaiset haluavat olla kylähelmi, ja he kyselivät miten voivat päästä helmeksi. Mitään tietoa ennen tätä iltaa kylähelmiasiasta ei ollut. Oskari Auvinen vastasi, että virkamiehet valmistelevat luonnosta, se tulee nähtäville ja sitten voi vaikuttaa. Muutama viikko menee ja kannattaa seurata kunnan nettisivuja, jos ei tule lehtiä.

Puhetta tiloista

Eräs osallistuja esitti, että kylillä ja kunnan osissa pitäisi olla tiloja, joissa olisi mahdollista toimia, harrastaa ja aloitella pienyritystoimintaa. Auvinen kertoi, että kunnan tilat ovat vuokrattavissa eikä kunta ala rakentaa erityisiä kokoontumistiloja. Vehnämaa mainitsi, että kylätalot ovat usein monipalvelukeskuksia ja niissä on monesti yhteistyösopimuksia eri yhdistysten kesken. Kunhan hoksataan miten toimitaan, niin seiniä kyllä löytyy, arveli Vehnämaa.

Majaalahden mies kehotti kysymään tiloja isänniltä, sillä navettoja ja sikaloita tyhjenee kaiken aikaa.

Kesäkukat tapetille

Arja Marttala ihasteli Kangasalan torin ja keskustan kesäkukkaloistoa, ja ihmetteli kukkien puuttumista Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Puutarhuri Järvisen mukaan olosuhteiden pakosta kukkaloisto on vain torin ympärillä. Kukkien kasteleminen on kallista.

Liisa Alanko kertoi Pohjan kylän vapaaehtoisringistä, joka on omin varoin hankkinut ja hoitanut kesäkukat kylälle. Tuoko kunta kukka-asetelmat, jos vapaaehtoiset hoitavat kukat? Järvinen hövelisti lupasi. Näin lähtenee yhteistyö kunnan ja kylän välillä toimimaan.

Vesiosuuskunta esille

Markku Välimaa kertoi Kangasalan vesiosuuskunnista. Ne toimivat pääosin takoovoimin ja tarvittaessa ostopalveluja käyttäen. Osuuskuntien arki on rakentamista, ylläpitoa ja korjaamista. Osuuskunta ei tuota eikä saa tuottaa voittoa. Osuuskunnissa koetaan harmia siitä, että Kangasalan Vesi perii niiltä saman tariffin mukaisen maksun kuin muilta. Osuuskunnat joutuvat tämän hinnan päälle keräämään lisää maksua peittääkseen ylläpitokustannukset. Välimaa tiesi, että noin 40% kunnista antaa osuuskunnille tukkuvesialennuksen. Tämä olisi Välimaan mielestä suotavaa Kangasallakin. Kilpailuttaa ei voi, koska Kangasalan Vesi on ainoa toimija. Anna Kulmakorpi nosti esiin tässä yhteydessä yhdenvertaisuuden, johon niin monesti muutenkin vedotaan.

img_44661

Veroista kyse

Sinikka Toivonen Vehkajärveltä kehotti muistamaan vakiasukkaat, jotka ovat pitkään asuneet ja edelleen aikovat asua kylillä. Uusia asujia on hyvä tavoitella kuntaan, mutta antakaa arvo myös vanhoille, oli Sinikan toive. Hän toivoi alku- ja ruokatuotannon nostamista esille käytännössä eli lähiruokaa päiväkoteihin ja vanhainkoteihin. Sinikan puheenvuoro sai kannatusta.

Kunnanjohtaja Auvinen kertoi, että Kangasalan kunnassa ruuan kotimaisuusaste on 80%. Auvinen hieman kiihtyi erään osallistujan kritiikistä ja nosti esiin verot. Kaikkea voidaan kyllä käyttää, jos halutaan veroja maksaa, hän latasi. Auvisen mukaan lehtiä pitää lukea kriittisesti, sillä vaalit on tulossa. Eri ryhmät ajavat omaa etuaan, maanviljelijät haluavat pöytiin tuottamaansa ruokaa ja joissakin muissa asioissa ihmiset haluavat säilyttää oman työpaikkansa, sanoi kunnanjohtaja. Tämä on ymmärrettävää, mutta maksaa kunnalle ja veronmaksajille, joten on tehtävä kohtuullisia valintoja, Auvinen totesi.

Ihariin makkaraa

Iharissa siivotaan keväisin, ja sieltä esitettiin kaino toivomus talkoomakkaroista. Puutarhuri Järvinen ei makkaroita tyrmännyt, mutta ensin pitää selvittää onko siivottava alue kunnan vai ELY:n. Ely:n alueen talkoomakkaroita kunta tuskin kustantaa.

Mahdollisia kunnan ja kylien yhteistyökuvioita voisi löytyä vene- ja uimarantojen hoitamisesta. Rantojen mahdollisuudet ovat  käyttämättä ja vain Mobiliaa pidetään esillä, todettiin kylistä. Kanoottireiteissä voisi olla ideaa. Tarjoaako Jukolan viesti 2018 mahdollisuuksia yhdistyksille, pohdittiin.

Lahdenkulmalla hoidetaan jo kenttää talkoilla, mutta ensin piti täyttää massiivinen pino papereita, totesi kylän edustaja.

Marja Vehnämaa tiesi, että Lempäälä jakaa 30-40 te vuodessa talkoorahaa kevyisiin toimenpiteisiin, joilla parannetaan elinympäristöä. Työt tehdään talkoilla ja materiaalit antaa kunta. Toimintamalli on leviämässä muihin kuntiin, vinkkasi Vehnämaa.

Raha tylsää

Oskari Auvinen toisteli puhetta veroista ja varoista. Raha on tylsää, hän kertoi, mutta säästöt ovat pakollisia. Kun hän tuli kunnanjohtajaksi kolme vuotta sitten, oli menty kymmenen vuotta miinuksella ja piti alkaa tehdä säästöjä. Kunnan taloudenpito on selkeää: käytä vain verorahat. Seuraava talousarvio ei ole leikkaava.

Hyvä käytänne

Marja Vehnämaa piti yllä yhteistyöhenkeä. Hän kertoi Sastamalan hyvästä käytänteestä. Kotipalvelu ja kylät ovat yhteistyössä esimerkiksi pitkien sähkökatkojen aikaan. Kylään otetaan yhteys tarvittaessa ja pyydetään käymään katsomassa asiakkaita ja toisinpäin.

Yhteistyön ei tarvitse olla valtavia juttuja.

Vehnämaan mukaan Touhulan tilaisuus oli hyvä alku ja keskustelun avaus. Haluja yhteistyöhön on. Kylät voivat olla yhteydessä kuntaan päin.

Lopuksi sovittiin seuraava tapaaminen Raikkuun.

 

Mainos   Mainos   Mainos

Hirsirakentaja avaa ovensa!

Avoimet ovat Majaalahdessa (Majaalahdentie 204) lauantaina 14.10. kello 11-15.

Tervetuloa koko porukalla! Kahvitarjoilu kastettavineen!

Pauli Norosoja tiedustelut 0407526007

 

 

Print Friendly, PDF & Email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Päivitä uusi varmennus (CAPTCHA) painikkeesta.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.