Kuvakertomuksesta vuoden Visku

Touhulan Visku digikuvavinaalissa palkittiin jälleen kuvakertomus Vuoden Visku tittelillä. Viskuhan on siis visuaalinen kuva. Ja niitä oli kisassa paljon.

IMG_3088Kolmen visualistin muodostama tuomaristo ( kuvataiteilija Kukka Pitkänen, muotisuunnittelija Päivi Nykänen ja kuvaamataidon opettaja Eero Tiitola) arvio finaaliin selvinneiden kuvien eroja niiden sisältämien visuaalisten viestien, kerronnallisuuden ja kuvallisen painotuksen pohjalta. Tuomaristo oli valinnoissaan yksimielinen. Tosin ennen yksimielisyyttä viauaalisuutta tarkasteltiin eri lähtökohdista. Tuomaristolla eikä yleisöllä ei ollut tiedossa kuvaajien nimiä eikä heidän antamiaan nimiä kuville. Kaikki kuvat olivat koodatut.

Kohtaaminen_ATSSarjan ”Lähikuva luonnosta” voitti Antti Seppälä kuvalla Kohtaaminen. Voittajan valinta oli selkeästi kilpailun vaikein tehtävä. Tuomaristo kiitti kuvan tilannetta ja tapahtuman selkeyttä. Tilanteen jännitettä korosti hyvin kuvassa taipuisa horsman kaari. Kuvassa kerrottiin selkeä tarina jopa keskustelu. Tuomaristo pohti myös sanan lähikuva merkitystä. Kuva puun rungoista todettiin selkeästi lähikuvaksi metsästä.

Keltainen_ATSSarjan ”Vaikutelma ihmisen kokemasta tunteesta” voitti Antti Seppälä kuvalla Keltainen. Kuvan koko pinta oli elävä.  Kuvan aurinkoinen keltaisuus, jossa nuoret erottuivat sinisenä hillittynä tunnelmana, oli hallitun hillityn kesäinen. Värimaailma oli kuvassa onnistuttu kattamaan koko kuvan aluelle.

IMG_3080Sarjan ”Kuvakertomus” voitti Marrku Autio kertomuksella vesielementin olomuodon muutoksista jäätymisen seurauksena.  Kuvasarja kertoo  veden plastisuudesta, jolloin vesi yksinkertaisena elementtinä onkin monitasoinen, veistoksellisen hiottu materia, joka kätkee sisäänsä arkisia kohteita, kuten havun neulasia, joista välityy myös tarinoita. Luonnon kiertokulku merkitsee aina muutosta. Kuvasarja oli myös yksinkertaisesti visuaalisesti kaunis.

IMG_3101Sarjojen voittajista tuomaristo valitsi vuoden Viskuksi veistoksellisen ja oivaltavasti kuvatun Markku Aution kuvasrjan. Ihmisen liikkuessa luonnossa aistit valppaana  on mahdollista osua juuri oikeaan hetkeen, jolloin luonto hakee muutosta. Sellaiset havainnot ovat aina palkitsevia, oli sitten kamera mukana tai ei. Onneksi Markulla oli kamera lähietäisyydellä.

Onne voittajille.

Taitoa heillä jo onkin.

 

 

Print Friendly, PDF & Email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Päivitä uusi varmennus (CAPTCHA) painikkeesta.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.