Edunvalvontavaltuutus ja hoitotestamentti kiinnostivat

Vehkajärven marttojen järjestämän Olohuone-tilaisuuden aiheena keskiviikkona 18.10. oli edunvalvontavaltuutus. Pankinjohtaja Sanna Hämäläinen Aito Säästöpankista alusti asiasta ja sen jälkeen yleisö (38 henkilöä) sai esittää kysymyksiä ja kommentteja.

“Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?”

Edunvalvontavaltuutus on vuodesta 2007 asti voimassa ollut oikeudellinen tapa hoitaa asioita. Alkuun valtuutuksia tehtiin vähän, mutta nyt edunvalvontavaltakirjojen laatiminen on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti, kertoi Sanna Hämäläinen.  Hänen mukaansa jokaisella suomalaisella pitäisi olla edunvalvontavaltuutus, sillä se on todella hyvä asiakirja.

Valtuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sellaisen tilanteen varalta, että hän tulee myöhemmin sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan (esim. onnettomuuden takia) tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Henkilö siis itse miettii etukäteen kuka hoitaa ja miten hoitaa asioita hänen ollessa itse siihen kykenemätön. Valtakirjalla voi valita oman läheisen luottohenkilökseen. Etukäteen kannattaa keskustella avoimesti läheisten ja erityisesti valitun henkilön kanssa kaikesta edunvalvontaan liittyvästä,  Hämäläinen korosti.

Valtuutetun on annettava suostumus tehtävään. Pankinjohtaja Hämäläinen vinkkasi, että kannattaa valita myös vara- tai toissijainen valtuutettu esteellisyystilanteiden varalle. Esteellisyys saattaa tulla esiin esimerkiksi kiinteistökauppaa tehtäessä.

Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi itse määritellä, mitä asioita valtuutus koskee. Se voi koskea kaikkia taloudellisia asioita, kuten pankkiasioiden hoitamista, kiinteistöihin ja osakkeisiin liittyviä asioita sekä henkilöä itseä koskevia asioita, kuten terveydenhoitoon liittyvät asiat. Valtuutus voi olla myös vain tiettyyn oikeustoimeen oikeuttava, esimerkiksi kiinteistön myynti tietyin ehdoin.

Pankinjohtaja Hämäläinen neuvoi ottamaan rohkeasti yhteyttä omaan pankkiin edunvalvontavaltuutuksen, testamentin tai muun asiakirjan laadinnan noustessa mieleen. Aito Säästöpankin kokeneilta asiantuntijoilta saa lainopillisia neuvoja ja vielä suhteellisen edulliseen hintaan, Hämäläinen sanoi.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun maistraatti on vahvistanut valtakirjan. Maistraatissa tarkistetaan valtakirjan muodollinen pätevyys ja että valtuuttajan henkinen tila/terveydentila on sellainen, että henkilö on kykenemäton huolehtimaan asioistaan tai kyky huolehtia asioista on heikentynyt (vaaditaan lääkärintodistus).

Valtuutetun velvollisuutena on pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja edistää hänen parastaan, tiedusteltava valtuuttajan mielipiteitä tärkeissä asioissa, pidettävä valtuuttajan rahavarat ja muu omaisuus erillään omista varoistaan, annettava maistraatille luettelo valtuuttajan varoista ja veloista, tilinpitovelvollisuus ja salassapitovelvollisuus.

Edunvalvontavaltuutuksen kautta valtuuttajan asioiden hoito on joustavampaa ja nopeampaa verrattuna holhoustoimilain kautta määrätyn yleisen edunvalvojan toimintaan.

Valtuuttaja voi peruuttaa halutessaan valtakirjan, kun tilanne esim. sairauden tilassa muuttuu.

Hämäläinen korosti myös testamentin merkitystä. Testamentilla pystyy varmistamaan, että omaisuuden saa tietty henkilö/henkilöt ja toisaalta, että perinnönjaon ulkopuolelle jää tietyt henkilöt. Usein pyritään varmistamaan omaisuuden pysyminen suvussa, jolloin esimerkiksi lasten puolisot rajataan perinnönjaon ulkopuolelle.

Aito Säästöpankki muisti Olohuoneen järjestäjiä viidellä Juhla Mokka paketilla ja osallistujia arpajaisvoitoilla ja heijastimilla. Sekä valtuutus että pankkiasiat kiinnostivat yleisöä, joten Hämäläisellä vierähti aikaa myös pöytäkeskusteluissa.

Tilaisuudessa esitettiin kysymys hoitotahdosta, josta nousi kertomaan Liisa Alanko.

Hoitotahto on henkilön tahdon ilmaisu hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin tajuttomuuden, vanhuudenheikkouden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä.

Hoitotahdolla pyritään varmistamaan, että henkilön omat toiveet otetaan hoidossa huomioon silloin, kun hän ei itse niitä pysty ilmaisemaan. Näin vähennetään omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja samalla myös lääkäreiden työ helpottuu.

Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisesti, se allekirjoitetaan ja päivätään. Kahden todistajan käyttämistä suositellaan, ei kuitenkaan lähisukulaista tai perheenjäsentä.

Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että tekijä riittävällä tavalla ymmärtää sen merkityksen ja sisällön. Tämän vuoksi hoitotahto on hyvä tehdä ajoissa, mielellään mahdollisimman terveenä.

Hoitotahto voidaan tallentaa sairauskertomuksen liitteeksi tai se kulkee henkilön mukana. Hoitotahto voi olla myös suullinen, jolloin se on syytä kirjata sairauskertomukseen ja sen oikeellisuus tulisi jollain tavoin todentaa. Kansallisessa terveysarkistossa (Kanta) jokainen voi itse ylläpitää hoitotahtoaan, mutta se ei vielä näy kaikissa terveydenhuollon yksiköissä.

Hoitotahdon sisällön saa sen kirjoittaja valita vapaasti. Se voi olla kertomus hoitoon liittyvistä toiveista. Hoitotahdon avulla voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan omia elämänarvoja ja että hoitoratkaisut perustuvat omaan tahtoon elämän loppuvaiheen päätöksissä.

Hoitotahto on tarkoitettu hoito-ohjeeksi pitkäaikaisissa sairauksissa, joissa paranemisen toivo on mennyt ja se on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahtoon on hyvä erikseen kirjata, että sitä ei sovelleta, jos joutuu tajuttomana sairaalaan äkillisen sairauden tai tapaturman vuoksi, joista toipuminen on mahdollista.

Hoitotahdon voi peruuttaa tai muuttaa sen sisältöä, mutta silloinkin kirjaaminen pitää tehdä huolellisesti.

Mikäli hoitotahdon laatimisessa jokin asia mietityttää ja tulee kysymyksiä, terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus kertoa potilaalle hänen tahtonsa noudattamisen vaikutuksista. Omaan hoitoon liittyvät keskustelut ammattihenkilöiden ja läheisten kanssa kannattavat joka tapauksessa.

Tällä kertaa Olohuoneella käsiteltiin meitä jokaista koskevia vakavia asioita. Oma elämäntilanne voi muuttua ennalta arvaamatta ja muutosten vaikutukset koskettavat oman itsen lisäksi läheisiä ja muita osallisia. Kaikkia osapuolia helpottaa, kun meillä jokaisella on olemassa kirjallisesti ilmaistut niin sanotut selvät sävelet ohjaamassa toimintaa tahtomme mukaisesti.

Seuraava Olohuone on keskiviikkona 15.11. kello 17-20, ja silloin heittäydymme iloiseen pikkujoulutunnelmaan. Martat järjestävät ohjelmaa ja ainakin torttukahveet. Ohjelmaideoita  ja -tekijöitä otamme mielellämme vastaan,  ilmoittaudu tuntemallesi Vehkajärven martalle. Ota mukaan noin 5 euron arvoinen pikkujoulupaketti periaatteella kun tuot paketin, saat paketin. Olohuone on avoin kaikille.