Kruununjalokiven salaisuus Osa 1
Seuraan päivittäin talouselämää ja siinä toimivien yritysten käyttämiä vertauksia ja tarinoita toimintaympäristöstään. Mielestäni ne kuvaavat hyvin, minkä vuosisadan johtamisoppeja yritys soveltaa toimintaansa. Jokaisella vuosisadalla on omat totuutensa.
Suomessa 1900 luvun hallitseva totuus oli tarina, jossa kerrottiin Suomen elävän metsästä. Alkaneen 2000 luvun tarinaa kuvaa slogan ” connecting people”. Tämä Nokian lanseeraama slogan sopii ilmentämään myös nykyistä internet maailmaa. Connecting people johtaa muutoksen dynamiikkaan, joka luo uusia mahdollisuuksia laajenevan tietoisuuden kautta. Tarina kruununjalokivestä oli 1800 lukua kuvaava tarina. Silloin uskottiin ja uskoteltiin, että hallitsijoilla ja ruhtinailla oli holvistossaan toinen toistaan arvokkaampia jalokiviä. Kruununjalokivien uskottiin olevan niin kallisarvoisia, että niiden avulla selvittäisiin kaikista kuviteltavissa olevista vaikeuksista. Aarteet pidettiin visusti holvistossa ja niitä olivat vain harvat, tosi luotettavat henkilöt nähneet. Aarteen arvoa kasvatettiin niistä kertovilla tarinoilla.
On helppo ymmärtää, että metsäteollisuus ankkuroitui vahvasti tarinaansa ”Suomi elää metsästä”. Mitä lähempänä metsän kantoa henkilö eli, sen yksinkertaisempi usko oli. Metsäteollisuuden yritysjohtoonkin valittiin pääasiassa väkevässä uskossa olevia henkilöitä. Surkuhupaista vain on, että mittakaava karkasi käsistä. Globaali maailma kun ei toimi uskomalla suomalaiseen ja lähialueen kantoriittiin. Dynaaminen 2000 luku taas edellyttää jatkuvaa muutosta, mutta miten jättiläiskoneisiin sidottu tuotanto voi muuttua ja kehittyä kuin yhteen suuntaan: sitä samaa kuin ennekin, mutta enemmän ja halvemmalla sekä pidemmillä kuljetusmatkoilla. Junaa ei ilman ratarikkoa voi pysäyttää.