Aina on apua saatu (Polkupyörällä Pajulaan 18.7.)

Yhtenä iltana tajusin tietäväni lopulta hyvin vähän Pajulasta, vaikka olen asunut siellä suurimman osan elämääni. Esimerkiksi kylän kesäasukkaista tunnen tai tiedän vain murto-osan. Jos joitakin henkilöitä tunnen jollain tavoin, heidän kesäpaikoistaan en tiedä mitään.

Pääsin käymään Marle ja Antti Vuoren kesämökillä. Tutustuin pariskuntaan vasta tämän käynnin yhteydessä. Olin kyllä huomannut Aamulehdestä 2.7.2015 erään iloisen pariskunnan kuvan ja ajatellut, että heilläpä synkkaa hyvin. Aamulehti oli selvittänyt missä pariskunnat ovat tavanneet. Vuoret tapasivat VPK:n talolla Pirkankadulla. Antti oli luovinut hakemaan Marlea tanssimaan syksyllä 1957. Kehkeytyi romanssi ja onnellinen avioliitto: ”Kun vähän ottaa toista huomioon, se aina onnistuu paremmin”.

IMG_3124[1]

Vuoren pariskunta on Pajulassa yleensä maaliskuusta syyskuun loppuun. Tampereen asunnolla he käyvät hoitamassa välttämättömät asiat.

Vuoret ostivat tontin Pajulanjärven rannalta 1970-luvun alussa. Tätä ennen he olivat tutustuneet kylään Olavi ja Anja Kärjen kautta. Vuoret kävivät Vihasjärvellä Kärkien heinätalkoissa. Heinätöiden pölyt huuhdeltiin Pajulassa Sipilänniemessä Kärkien huviloissa yhdessä muiden talkoolaisten kanssa. Tamperelaiset talkoolaiset olivat tuttuja keskenään. Osa heistä asutti vanhaa Sipilää Pajulassa pidempäänkin kuin heinäntekoajan. Sipilän oven päällä oli ”Kibbutsi” -kyltti.

Tuota aikaa Vuoret muistelevat lämmöllä. Silloin oli hauskaa. Ja heinätyöt tuntuivat mukavilta. Kärkien lehmät tuotiin Pajulaan, samoin lypsykone. Maitotongat kuljetettiin Sipilänniemeen järveen jäähtymään. Maalaiselämän seuraaminen ja siihen osittain osallistuminen tuntui hienolta.

Tie mökkitontille tehtiin 1974, koska vain kinttupolku johti alas rantaan Itkettävänlahdelle. Tie oli välttämätön. Antti kertoi jääneensä autolla kiinni pieneen mäkeen märällä nurmikolla -74. Alatalon rakentaminen oli silloin menossa. Alkoi tulla pimeä, mutta onneksi metsän läpi näkyi valoa. Antti lähti valoa kohti ja päätyi Erkki Lahden talolle. Antti kertoi avuntarpeesta jo yöpuulla olleelle Erkille. Erkki hyppäsi mopon selkään valkoisissa kalsareissaan ja lähti hakemaan Tuomo Konttilaa avuksi.

Kohta Erkki ja Tuomo tulivat Tuomon traktorilla – molemmat valkoisissa kalsareissa – ja  vetivät auton nurmikolta pitävälle pohjalle. Homma kävi kuulemma äkkiä ja molemmat miehet olivat nousseet suoraan vuoteelta antamaan apua. Eikä siinä kuulemma vitkasteltu muutenkaan, vaan miehet lähtivät äkkiä jatkamaan unia.

Vuoret kertoivat muitakin samanlaisia tapauksia, jolloin he ovat saaneet kyläläisiltä apuja. Nykyään yrittäjä Petri Perämäki on heidän oikea kätensä kaikenlaisissa asiossa. Hiljattain tontilta on kaadettu Perämäen toimesta yli 100-vuotias kuusi. Antti Vuori on merkinnyt kuusen vuosirenkaat ja niistä voidaan nähdä kuuselle suotuisten ja  vähemmän suotuisten kasvuolosuhteiden vaikutus renkaan paksuuteen.

IMG_3115[1]Aina on apua saanut tältä kylältä, toteavat Vuoret. Omasta puolestani pystyn yhtymään heidän kokemukseensa täysin. Niin Vuoret kuin meidän perhe muistamme erityisesti Tuomo Konttilaa avuliaana ja tekevänä ihmisenä. Tuomo oli aina valmis auttamaan. Esimerkkejä voisi kertoa vaikka kuinka paljon. Vuoret mainitsivat myös Ebba Lehtisen ahkerana ihmisenä. Kun Vuoret tulivat Pajulaan, heillä oli maitotinki Ebalta parin vuoden ajan.

Muutenkin Pajulan levollisuus ja aito maalaisuus miellyttää heitä. Marle kertoi muutamia tilanteita, jotka ovat painuneet mieleen. Ihan yksinkertaisimmillaan postinhaku laatikkorivistä voi olla elämys. Ei sitä osaa kirjoittaa siten kuinka toinen tapauksen kuvailee, mutta aina voi yrittää kuvitella. Marle kävelee kesäpäivänä Sipilän mäkeä ja Konttilan Liisa pyyhältää polkupyörällä ohi huikaten jotain mukavaa.

Vuoria hiukan nauratti, kun he kertoivat kyselleensä paikallisilta hyviä marjapaikkoja tai vinkkejä kalastukseen. Vastaukset ovat olleet ylimalkaisia kädenheilautuksia johonkin metsän suuntaan, eikä kuulemma kalojakaan meinaa olla missään järvessä.

Antti kertoi, että postilaatikoiden luona on pidetty tiekokous ja perustettu tienhoitokunta. Asiat voivat hoitua mutkattomasti. Postilaatikkokokoukset johtuvat osittain siitä, että Pajulassa ei ole yhteisiä rakennuksia, joihin kokoontua. Postilaatikoilla tavataan luontevasti joskus päivittäin.

Postinkulku on tänä kesänä muuttunut aamupäivästä iltapäiväksi. Tämä jurppii niin Vuoria kuin monia muitakin. Aamulehti tulee kello 14 jälkeen. Puhelin- ja nettiyhteys toimii ja niillä pärjää, vaikka yhteydet pätkivät erityisesti märällä ilmalla. Tarvitaan lisää rautaa mastoihin, päättelimme yhdessä.

Kyselin missä Vuoret käyvät kaupassa. Suunta on Orivedelle, Eräjärvelle ja tietysti Tampereelle, kun sinne on muutakin asiaa. Veden he ottavat Sahalahden VPK:n ”kyljestä”.

Vuorien kesäpaikka on Itkettävänlahdella ja vastapäisellä rannalla on Huutokallio. Paikkojen nimet kiinnostavat. Mikä niiden alkuperä on? Varmaa tietoa ei ole, mutta Antti kertoo kuulleensa nimien syntyneen Suomen sodan seurauksena. Sodan aikana kylään eksyi harhailevia sotilaita, joita kylän miehet lähtivät pakoon kalliolle. Kylän naiset itkivät heidän peräänsä venevalkamassa, eli nykyään Itkettävänlahdessa. Kallio taasen oli sen verran lähellä järven takana, että miesten huutelu kuului valkamaan. Miehet kaiketi huutelivat ohjeita naisille.

Pyöräretken ensimmäinen pysähdyspaikka on Plevnan talo. Marlen isoäiti (äidin äiti) Hilma Dunder on ollut 1900-luvun alussa Plevnan isännän, herrastuomarin sisäapulainen. Hilma Dunder löysi miehen Löytäneeltä, Peltovuoresta ja sukunimi vaihtui Saariseksi. Perheen he perustivat Orivedelle. Riiustelu oli tapahtunut Itkettävänlahdella. Hauska yhteensattuma, että Marlen kesäasunto on nyt riiupaikalla.

Vuoret siirsivät aluksi Orivedeltä aitan ja savusaunan tontille. Aitasta muokattiin mökki, jossa he asuivat monet kesät. Myöhemmin Antti rakensi nykyisen mökin yläpihalle ja aitta jäi alapihalle vieraskäyttöön. IMG_3122[1]

Vuoren pariskunnalla on lehtileike parinkymmenen vuoden takaa, kun he ovat olleet Mansikkajuhlilla. Näytelmä on ollut hyvä myös  silloin. Vehkajärven kylän monipuolisen toiminnan he ovat panneet merkille tänäkin vuonna, vaikka Mansikkajuhlat ovat jääneet lähivuosina väliin.

 

 

 

Print Friendly, PDF & Email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Päivitä uusi varmennus (CAPTCHA) painikkeesta.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.